Terveisiä Keravalta – syyskuun uutiskirje on julkaistu

Hyvä keravalainen,

Uutiskirjeen yksi tavoite on lisätä avoimuutta ja toimintamme läpinäkyvyyttä. Avoimuus on arvomme ja haluamme koko ajan tarjota paremmat mahdollisuudet seurata kaupungissa tehtävää kehitystyötä.

Haluamme myös edistää mahdollisuuksia osallisuuden toteutumiseen. Uskon vilpittömästi, että voimme parhaiten yhdessä kehittää kotikaupunkiamme.

Julkaisimme kuntalaiskyselyn tulokset syyskuun alkupuolella. Kyselyn kautta halusimme kartoittaa tyytyväisyyttänne palveluita kohtaan. Saimme todella paljon vastauksia – kiitos jokaiselle vastaajalle! Palautettanne hyödynnetään toiminnan uudistamis- ja kehittämistyössä.

Tuloksista muutama lyhyt nosto. Erinomainen kirjastomme ja Keravan opiston toiminta keräsi ansaittua kiitosta. Kaupunkikehittämisessä ja kuntalaisten turvallisuuden tunteessa on tulosten mukaan kuitenkin yhä parannettavaa. Kiinnitämme huomiota erityisesti tähän palautteeseen.

Haluamme jatkossa jakaa teille myös tässä kanavassa turvallisuuteen liittyvää tietoa. Seuraavasta julkaisusta lähtien turvallisuuspäällikkömme Jussi Komokallio toimii uutiskirjeen kolumnistina muiden kirjoittajien ohella.

Tähän ensimmäiseen kirjeeseen on koottu sisältöjä eri aiheista ja näkökulmista. Kirjoittajiksi ovat valikoituneet kaupungin johtoryhmän jäsenet. Voit lukea muun muassa keskustan suunnittelusta, energiakriisin vaikutuksista kaupunkiin, sote-palvelujen kehittämisestä ja viestinnän ajankohtaisista asioista. Lisäksi tarjoamme katsaukset osallisuudesta ja työelämäpainotteisesta opetuksesta.

Keravaa kehitetään monin eri tavoin. Useassa tekstissä nouseekin esille kehittämistyö, jota tehdään runsaasti kaupungin eri toimialoilla ja toiminnoissa. Osallistu kanssamme tähän työhön antamalla meille palautetta.

Kerro meille myös, mitä mieltä olet tästä uutiskirjeestä. Mistä asiakokonaisuuksista haluaisit lukea jatkossa?

Toivon sinulle hyviä lukuhetkiä kaupungin uutiskirjeen parissa ja ihanaa syksyä,

Kirsi Rontu, kaupunginjohtaja

Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle, mutta palvelujen parantaminen Keravalla jatkuu

Keravan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät 1.1.2023 alkaen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Täyttä häkää valmistettavasta historiallisesta organisaatiouudistuksesta huolimatta palvelujamme myös kehitetään edelleen aktiivisesti syksyn aikana keravalaisten parhaaksi ja työ jatkuu saumattomasti ensi vuonna hyvinvointialueella.

Parannamme palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta kehittämällä ohjausta ja neuvontaa

Keravalla pilotoidaan Vantaan kanssa osana Tulevaisuuden sotekeskus -hanketta ohjauksen ja neuvonnan -pilotteja sekä aikuissosiaalityössä, että lapsiperheiden palveluissa. Tarkoituksena on antaa kuntalaisille oikea-aikaista ja helposti saavutettavissa olevaa tietoa, ohjausta ja neuvontaa sosiaalipalveluista.

Tavoitteena, että kuntalainen saa hoidettua asiaansa yhdellä kertaa, kokee tulleensa autetuksi ja tietää miten etenee omassa tilanteessaan.

Aikuisten sosiaalityössä tarjotaan ajanvarauksetonta aikuissosiaalityön ohjausta ja neuvontaa Sampolan palvelukeskuksen 1.kerroksessa to-pe klo: 8.30-10 ja terveyskeskuksen B-aulassa ma klo:13-14.30 ja ti klo:8.30-11. Ohjausta ja neuvontaa tarjotaan Puhelimitse yhteyden palveluun saa soittamalla numeroon 09-2949 2120 ma-pe klo:10-11.30.

Lapsiperheiden palveluissa tarjotaan ohjausta ja neuvontaa lapsiperheiden arjen haasteissa sekä lasten kasvatukseen tai vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ohjauksen ja neuvonnan palvelussa on mahdollisuus etsiä toimivia ratkaisuja jo puhelun aikana. Tarvittaessa ammattilainen ohjaa oikean palvelun piiriin. Ohjaus- ja neuvontapalvelun kautta voi myös hakeutua perheneuvolapalvelujen, lapsiperheiden kotipalvelun tai neuvolan perhetyön piiriin. Yhteyden palveluun soittamalla numeroon 09-2949 2120 ma-pe klo: 9-12.

Keravan terveyskeskus uudistaa neuvonta- ja ajanvarauspalvelujaan

Keskiviikosta 28.9.2022 alkaen asiakkaita pyydetään ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen etukäteen hoidon tarpeen arvioimiseksi. Myös kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita palvellaan jatkossa ensisijaisesti ajanvarauksella.

Uudistuksen myötä terveyskeskuksen neuvonta- ja potilastoimisto ei lähtökohtaisesti enää varaa vastaanottoaikoja paikan päällä, vaan asiakkaiden tulee ottaa yhteyttä terveyskeskukseen ensisijaisesti sähköisesti Klinik-verkkopalvelun kautta tai vaihtoehtoisesti puhelimitse terveyskeskukseen soittamalla. Jos asiakas ei osaa varata vastaanottoaikaa verkossa tai puhelimitse, opastaa neuvonta- ja potilastoimiston henkilökunta asiakasta ajan varaamisessa. Matalan kynnyksen miepäpisteelle voi tulla edelleen ilman ennakoivaa soittoa.

Terveyskeskuksen ajanvarausnumero 09 2949 3456 palvelee sekä kiireetöntä että kiireellistä hoitoa tarvitsevia asiakkaita arkisin, maanantaista torstaisin klo 8–15.45 sekä perjantaisin klo 8–14. Asiakkaan tulee numeroon soittaessaan valita, onko kyse kiireellisestä vai kiireettömästä sairaudesta tai oireesta. Hoitoalan ammattilainen tekee puhelimessa hoidon tarpeen arvioinnin ja varaa tarvittaessa ajan hoitajan tai lääkärin vastaanotolle.

Tavoitteena entistä tehokkaampi palveluohjaus

Uudistuneen neuvonta- ja ajanvarauspalvelun tavoitteena on sujuvoittaa terveyskeskuksen asiakkaiden hoitoon pääsyä. Kun asiakas on terveyskeskukseen yhteydessä etukäteen, voidaan hänelle nopeammin tarjota oikeita palveluja. Moni asia myös hoituu helposti puhelimitse ilman käyntiä terveyskeskuksessa.

Lääkeannosteluautomaatit edistämässä lääketurvallisuutta, kotihoidon etäpalveluiden käytön pilotointia

Arjessa selviytymistä tukevien palveluiden vastuualueella on alkuvuodesta 2022 alkaen otettu soveltuville kotihoidon asiakkaille käyttöön lääkeannosteluautomaatit yhdessä Vantaan kanssa käydyn kilpailutuksen mukaisesti. Tavoitteena on ollut erityisesti asiakkaiden lääketurvallisuuden lisääminen ja varmistaminen. Tällä on myös pystytty tasaamaan ns. aikakriittisten käyntien (erityisesti aamuun kohdentuvat) kohdentumista kotihoidossa ja suuntaamaan työntekijöiden työpanosta tasaisemmin.  Käyttöönoton jälkeen on palvelun käyttäjämäärä kasvanut jo noin 25 asiakkaaseen.

Kotihoidon palvelua tarvitsevien määrän kasvuun on myös vastattava kehittämällä palveluvalikkoa ja räätälöimällä palvelukokonaisuuksia. Hyvinvointialueen hankevalmistelussa on käynnistetty myös etäpalveluiden edistämisen pilottihanke 2022.

Olli Huuskonen, toimialajohtaja, sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala

Miten kaupunki vähentää sähkökäyttöä?

Sähkösopimusten hintojen nousu on ollut kuuma keskustelunaihe syksyn aikana. Kaupungin omat riskit sähkön hinnan noususta on onnistuttu minimoimaan edullisella pitkäaikaisella sopimuksella, mutta tästä huolimatta kaupunki pyrkii aktiivisesti etsimään keinoja vähentää sähkön kulutusta. Energiaa säästävillä toimenpiteillä voidaan helpottaa sähkön riittävyyden haastetta, mutta parhaimmissa tapauksissa saavuttaa myös pysyviä kustannussäästöjä, kun kulutus jää alhaisemmalle tasolle.

Perinteinen keino vähentää sähkön kulutusta on ollut katuvalaistuksen sammuttaminen. Valaisintekniikat ovat kuitenkin kehittyneet olennaisesti vähemmän energiaa kuluttaviksi, mikä on vähentänyt olennaisesti toimenpiteen vaikuttavuutta. Viimeisenä ovat yleistyneet led-valaisimet, joita Keravankin katuvaloista on jo noin kaksikolmasosaa. Nykyisin valaistuksen osuus kaupungin sähkönkulutuksesta on alle 15 %. Uudehko mahdollisuus katuvaloissa on himmennettävyys, mitä on alettu hyödyntämään Keravalla siten, että yöajaksi suurinta osaa katuvaloista himmetään noin puoleen täydestä tehosta, mikä on katujen turvallisuuden näkökulmasta huomattavasti kokonaan sammuttamista parempi vaihtoehto, mutta vaikuttaa myös kulutuksen määrään. Harkittua himmennystä voidaan käyttää myös sähkön kulutushuippujen leikkaamiseen.

Pääosa kaupungin käyttämästä sähköstä kulutetaan kiinteistöissä, missä sähköä käytetään normaalin toiminnan ylläpitämiseen. Lämmitykseen sähkö ei käytetä, vaan rakennukset lämpenevät paikallisella kaukolämmöllä. Kulutukseltaan merkittävin kohde on terveyskeskus, jossa sähkö kuluu lähes yhtä paljon, kuin katuvaloverkolla yhteensä. Suuria määriä sähköä kuluu myös jäähallin sekä uimahallin ja maauimalan toiminnan ylläpitämiseen. Seuraavana listalla tulevat suuret yhtenäiskoulut ja kirjasto. Maauimalan sähkönkulutus on tulevana talvena tarkoitus nollata siten, ettei talviuintimahdollisuutta järjestetä. Energiankulutuksen kannalta kyseessä on ollut käyttäjämäärään suhteutettuna paljon kuluttava palvelu.

Suurin osa kulutuksesta kertyy pienistä puroista esim. käyttösähkönä ja näissä merkittävä tapa löytää säästökohteita on käyttäjien omat oivallukset, miten kulutusta voisi vähentää. Yleinen suuntaus on ollut, että uudemmat laitteet kuluttavat vanhempia vähemmän sähköä, mutta toisaalta sähköä kuluttavia laitteita on tullut paljon lisää myös julkisiin tiloihin, minkä vuoksi kokonaiskulutus ei ole laskenut, vaikka laitekanta onkin uusiutunut.

Yksittäisistä kulutuksen lähteistä suurin on ilmanvaihto, jonka säätäminen vaatii osaamista ja tarkkuutta. Väärin toteutettuna ilmanvaihdosta nipistäminen voi johtaa vaurioihin rakennusten rakenteissa ja aiheuttaa huomattavaa vahinkoa. Ilmanvaihtoa on kuitenkin mahdollista säätää mm. sen mukaan paljonko ihmisiä tai millaiset hiilidioksidipitoisuudet tiloissa on. Kaupunki on panostanut jo ennen kriisin alkua anturitekniikkaan, mikä mahdollistaa aikaisempaa tarkemman ja reaaliaikaisen tilannetiedon saamisen kiinteistöistä. Ilmanvaihdon tehoja voidaan optimoida vallitsevien olosuhteiden mukaisesti, mikä vähentää sekä sähkön kulutusta, että pienentää lämmityksen tarvetta.

Erkki Vähätörmä, vs. toimialajohtaja tekniikan toimiala

Kaupunkia kehitetään johdonmukaisesti ja monipuolisesti

Keravan tuore kaupunkistrategia sisältää monia kunnianhimoisia ja hyviä tavoitteita, jotka määrittelevät kaupungissa tehtävää kehittämistyötä. Kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia on meille viranhaltijoille erinomainen ylätason työkalu, joka ohjaa johdonmukaisesti työtämme oikeaan suuntaan. Toiminnan punainen lanka löytyy strategiasta.

Kaupunkien strategioissa toistuvat usein samantyyppiset lauseet, joita voitaisiin ongelmitta siirrellä strategiasta toiseen, kunhan paikkakunnan nimet muistetaan päivittää. Tavoitteet ovat ymmärrettävästi samantyyppisiä. Osittain näin voi olla myös meidän kohdallamme, mutta mielestäni Keravan kaupunkistrategiassa on vahvuuksia, joita monessa muussa strategiassa ei ole. Suunta on selvä, avaukset ovat rohkeita.

Yksi esimerkki tavoitetason nostosta on päätös uudistaa kaupungin brändi. Vaikka kyseinen hanke lähti liikkeelle jo viime vuoden puolella, on työ linjassa kaupunkistrategian tavoitteiden kanssa.

Strategiaan on kirjattu, että haluamme korostaa mainettamme kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina. Kulttuuri-, liikunta- ja urheilutapahtumat lisäävät Keravan elinvoimaa. Lisäksi eri asukasryhmien huomioiminen ja kaupunkilaisten osallistaminen on meille tärkeää. Haluamme kehittää Keravaa yhdessä kaupunkilaisten kanssa.

Keravan brändiä rakennetaan jatkossa “Kaupunki kulttuurille” -sloganin ympärille. Tapahtumat, osallisuus ja kulttuuri erilaisissa muodoissa nostetaan keskiöön. Kyseessä on strateginen valinta ja toimintavan muutos.

Nämä strategiset valinnat perustuvat kuntalaisten palautteisiin. Kysyimme kaupungin strategiakyselyssä kesän 2021 aikana, mikä keravalaisten mielestä on kaupungin imagossa onnistunutta. Vastauksissa korostuivat rooli taidekaupunkina, viherkaupunkina ja sirkuskaupunkina.

Strategiasta nousseet brändivalinnat ovat rohkeita ja ne näkyvät monipuolisesti toiminnassamme. Osallisuutta lisätään koko ajan ja haluamme saada kaupunkilaiset yhä vahvemmin mukaan kehitystyöhön. Kaupunki on kaikkia varten ja se kehittyy koko ajan yhteisen työn kautta. Keravan päivä oli ensimmäinen uuden brändin mukainen tapahtumakokonaisuus. Oli ilahduttavaa nähdä, että moni keravalainen osallistui eri tavoin tähän tapahtumaan. Tästä on hyvä jatkaa.

Kaupunki kulttuurille -ajatus näkyy kantavana teemana myös uudessa ilmeessä. Uudella “Kehys” -logolla viitataan kaupunkiin, joka toimii asukkaidensa tapahtuma-alustana. Kaupunki on kehys ja mahdollistaja, mutta sisältö ja kaupungin henki syntyy asukkaiden toimesta. Monimuotoinen ja moniääninen Kerava näkyy myös kaupungin väripaletissa, yhdestä pääväristä on siirrytty moneen eri pääväriin.

Brändin uudistaminen on siis osa isompaa kokonaisuutta. Toivomme, että jatkossa yhä useampi näkisi kaupunkimme houkuttelevana ja elinvoimaisena pääkaupunkiseudun pohjoisena kärkenä, jolla on rohkeutta ja valmiutta uudistua kuntalaisten hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Thomas Sund, viestintäjohtaja

Kaupunki tarjoaa nuorille monipuolisia koulutusratkaisuja

Tulevaisuuden työntekijöiltä edellytetään yhä laajempaa ja monipuolisempaa osaamista. Kerava haluaa tarjota nuorille mahdollisuuksia joustavampiin ja yksilöllisempiin oppistapoihin. Nuoret ovat yhteiskunnan tulevaisuuden voimavara. Haluamme monipuolisten opetusratkaisujen kautta lisätä nuorten uskoa tulevaisuuteen. Hyvä koulutus antaa mahdollisuuden haaveiden toteuttamiselle tulevaisuudessa.

Työelämäpainotteinen opetus TEPPO käynnistyi Keravalla

Työelämäpainotteinen opetus, tuttavallisemmin “TEPPO”, käynnistyi Keravalla syyslukukauden 2022 alkaessa. Tämä perusopetus on suunnattu keravalaisille yleisopetuksessa opiskeleville 8–9 luokkien oppilaille.

Työelämäpainotteisen perusopetuksen tarkoituksena on tehdä työelämää tutuksi oppilaille jo peruskoulun aikana. Opinnoissa vuorottelevat työssäoppimisjaksot työpaikoilla ja perusopetus koululla. Opetuksessa vahvistetaan oppilaiden työelämätaitoja, luodaan joustavia opiskelupolkuja ja monipuolistetaan osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.

Uudenlaisen opiskelun avulla oppilaat pääsevät tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja harjoittelemaan päätöksentekotaitojaan. Työelämä ja työyhteisö opettavat työelämätaitoja, ajankäytön hallintaa ja muovaa asenteita. Työelämäopintojen tarkoituksena on avartaa oppilaiden työelämätuntemusta ja antaa valmiuksia urasuunnitteluun. Opiskelun aikana pääsee myös tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin ja ammatteihin niiden oikeassa ympäristössä.

TEPPO oppilaat saavat työelämäpainotteisen opiskelun myötä motivaatiota ja monipuolisia eväitä tulevaisuutensa rakentamiseen.

Työnantajakin hyötyy työelämäpainotteisesta opetuksesta

Työelämäpainotteisen opetuksen järjestäminen hyödyttää parhaimmillaan myös paikallisia työnantajia. Keravan kasvatuksen ja opetuksen toimiala on sitoutunut tekemään yritysten kanssa monipuolista yhteistyötä työelämäpainotteisen oppimisen toteuttamiseksi ja tämän mahdollisuuden tarjoamiseksi keravalaisille nuorille.

Työnantaja pääsee tekemään yritystään ja toimintaansa tutuksi nuorten keskuudessa. Työpaikkajaksolla olevat oppilaat ovat esimerkiksi hyviä ehdokkaita kesä- ja kausityöntekijöiksi. Nuorilla on paljon ideoita ja näkemyksiä. Työnantajat voivat nuorten avulla kirkastaa yrityskuvaansa, saada uusia ajatuksia ja raikastaa toimintakulttuuriaan.

Työelämäjaksoja tarjoavalla yrityksellä on mahdollisuus tutustua tulevaisuuden työntekijöihin ja olla mukana kehittämässä heidän osaamistaan. Työnantajille avautuu mahdollisuus päästä viemään työelämätietoutta myös kouluihin. Heillä on mahdollisuus käydä koulujen kanssa vuoropuhelua siitä, mitä tulevaisuuden työntekijöiltä odotetaan ja mitä valmiuksia koulussa pitäisi opettaa.

Kiinnostuitko?

Työelämäpainotteiseen perusopetukseen haetaan erillisessä haussa keväisin. Lisää tietoa hakuprosessista löydät kotisivuiltamme.

Tiina Larsson, toimialajohtaja, kasvatuksen ja opetuksen toimiala 

Keravan keskustaa suunnitellaan arkkitehtuurikilpailun tulosten perusteella

Keravan asemanseudun tulevaisuuden visioinnin pohjaksi järjestettiin 15.11.2021-15.2.2022 kansainvälinen ideakilpailu. Kilpailuun saatiin yhteensä 46 hyväksytysti palautettua ehdotusta. Kerava selvästi kiinnostaa suunnittelukohteena, kilpailuehdotusten lukumäärä yllätti meidät iloisesti. Voittajaksi valittiin kolme tasavahvaa työtä ja tuomaristo antoi näille kaikille jatkotoimenpide-ehdotukset.

Ehdotuksen “KERAVA GAME OF LIFE” takaa löytyi Arkkitehtitoimisto AJAK Oy ja heidän työnsä pohjalta on lähdetty jatkokehittämään Keravan aseman liityntäpysäköinnin asemakaavaa. Kilpailun tulos vaikuttaa pysäköintirakennuksen julkisivuratkaisuun sekä asuinrakennusten tarkempiin suunnitteluratkaisuihin, kuten viherympäristöön, julkisivuihin ja yhteistiloihin. 

Asemanseudun suunnittelua ohjataan kilpailuehdotuksen “KERAVA GAME OF LIFE” perusteella, jossa on hienoja ajatuksia esimerkiksi viherympäristöstä.

“Puuhattan“-nimisessä suunnitelmassa oli oivaltavasti esitetty uusi asemapuisto radan itäpuolelle Heikkilänmäen viheryhteyttä korostamaan.

Kolmas jaetulle ensimmäiselle sijalle yltänyt työ oli mystisesti nimetty “0103014” ja tekijänä tässä ehdotuksessa oli RE-Studio Alankomaista. Heidän työssään oli erityisen onnistunutta urbaani puuarkkitehtuuri, yleinen kaupunkikuvallinen ote ja monimuotoinen korttelirakenne. Tämän ehdotuksen perusteella tullaan päivittämään keskustan brändiopasta ja työn ideoita viedään myös keskustan aluekehityskuvaan.

Ehdotus “0103014” esitti monimuotoisia kortteleita, joissa erilaisia kattomuotoja sekä matalampia ja korkeampia rakennuksia on yhdistelty hienolla tavalla. 

Keskustan aluekehityskuva

Keravan keskustan aluekehityskuva on hyväksytty vuonna 2021 luonnosvaiheeseen saakka. Asemanseudun arkkitehtuurikilpailun voittajatöistä otetaan parhaat ratkaisut aluekehityskuvaan. Asemalle osoitetaan puistoalue, katuyhteys ja rakentamisen paikat radan itäpuolelle. Aluekehityskuva tuodaan syksyn 2022 aikana hyväksymiskäsittelyyn.

Asemanseudun asemakaavamuutos

Keravan aseman liityntäpysäköinnin eli asemanseudun asemakaavan muutosehdotus on tavoitteena valmistella loppuvuodesta 2022. Kaavaan valmistellaan parhaillaan paitsi laatumääräyksiä arkkitehtuurikilpailun pohjalta, niin myös asemaa ympäröivien katu-, puisto ja aukioalueiden suunnitelmia. Keravan keskeisessä liikkumisen solmukohdassa kohtaavat pysäköinti, julkisen liikenteen junat ja bussit, taksit, pyöräily, kävely sekä huolto- ja asiointiliikenne. Kaikki liikkumisen muodot kaikille eri-ikäisille huomioidaan suunnittelussa.

Aseman lähelle suunnitellaan myös asumista ja liiketiloja. Palveluiden lähelle ja liikenteen solmukohtaan on järkevää sijoittaa asuntoja monimuotoisesti. Asemanseudun suunnittelussa lähtökohtana ovat ilmastoviisaat periaatteet ja erityisesti kaupunkivihreän sekä olemassa olevan arvoympäristön vaaliminen. Uudet selvitykset ja suunnitelmat julkaistaan, kun kaavaehdotus saadaan nähtäville. Asemanseutu on Keravalle tärkeä hanke ja kaavan edetessä järjestetään myös asukastilaisuus ja tästä tiedotetaan mahdollisimman laajasti. Tervetuloa kaupunkikehityksen asukastilaisuuksiin!  

Pia Sjöroos, kaupunkisuunnittelujohtaja

Asuntomessut Keravan Kivisillan alueella 2024

Kivisiltaan rakentuu parhaillaan upea Asuntomessualue. Messut avaavat ovensa heinäkuussa 2024, mutta olemme tehneet taustatyötä kaupungilla jo pitkään kaavoituksen ja muun suunnittelun muodossa.

Alueelle rakennetaan parhaillaan kunnallistekniikkaa, joka valmistuu vuoden loppuun mennessä. Samaan aikaan kun messualueen kadut ja pihat saavat hahmonsa, rakentajien valinnat ovat käynnissä. Alueella tullaan näkemään useita laadukkaita puurakentamishankkeita sekä hankkeita, joissa messuteeman mukainen kiertotalousajattelu toteutuu monipuolisesti.

Asuntomessujen lähestyessä lisäämme koko ajan hankkeeseen liittyvää viestintää. Asuntomessujen rakentumisesta voit lukea lisää tulevista uutiskirjeistä sekä Suomen Asuntomessujen sivuilta Keravan osuudesta Kerava 2024 | Asuntomessut.

Sofia Amberla, projektipäällikkö

Kaupunki on alusta asukkaiden toiminnalle

Kun kehitämme työtämme, keskiössä on asukas. Osallisuudesta puhutaan paljon, mutta sen tasa-arvoinen toteutuminen onkin jo vaikeampi tehtävä. Oman näkemykseni mukaan tasa-arvoinen osallistaminen tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että annetaan näkökulma ryhmille, jotka eivät osaa, kykene tai uskalla tuoda mielipidettään esiin. Se on hiljaisten äänien kuuntelemista.

Vuosikymmenten mittaan kaupunkilaisen rooli on muuttunut äänestäjästä ongelmanratkaisijaksi, samalla kun viranhaltijasta on sukeutunut 2000-luvulla mahdollistaja. Kaupunki ei ole enää vain tuotantolaitos vaan myös alusta kaupunkilaisten tekemiselle ja itsensä toteuttamiselle. Miten voimme vastata siihen?

Tuemme osallistumista paitsi opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksilla, myös tapahtumilla ja avustuksilla. Tapahtuma- ja harrastustietoja on koottu keväästä alkaen Keravan tapahtuma- ja harrastuskalentereihin: tapahtumat.kerava.fi sekä harrastukset.kerava.fi. Kalentereihin voi myös itse lisätä tapahtumia tai harrastuksia, joiden järjestämisestä on vastuussa.

Yksi hiljattain käyttöön otettu, uusi avustusmuoto on kaupunkilaisten omaehtoisen toiminnan tukeminen. Sillä voidaan kattaa esimerkiksi pienen kaupunginosatapahtuman tai muun yleishyödyllisen tempauksen kuluja. Vuodessa on viisi hakuaikaa, ja kriteereinä yhteisöllisyyden tukeminen sekä kaikille avoin osallistumismahdollisuus. Toisin sanoen avustus tukee toimintaa, jonka sisällön määrittävät kaupunkilaiset itse.

Loka-marraskuussa on tulossa kaksi klinikkaa, joissa sparraamme yhdistyksiä ja asukkaita omien tapahtumien järjestämiseen. Pohdimme kanssanne, millaisia toteuttamismahdollisuuksia omilla ideoilla voisi olla – millaista työtä ne käytännössä edellyttävät, keneltä kannattaa kysyä neuvoa, miten avustusta haetaan ja ketkä voisivat olla sopivia yhteistyökumppaneita.

Järjestä tapahtuma -klinikat pidetään Keravan kirjaston Satusiivessä ma 31.10. klo 17.30–19.30 sekä ke 23.11. klo 17.30–19.30. Minun lisäkseni paikalla ovat ainakin kulttuuripalvelupäällikkö Saara Juvonen, liikuntapalvelujohtaja Eeva Saarinen, nuorisopalvelujohtaja Jari Päkkilä ja kirjastopalvelujohtaja Maria Bang. Kumpikin tilaisuus on sisällöltään sama. Klinikoilla tähytään paitsi ensi vuoteen, myös kaupungin 100-vuotisjuhlavuoteen 2024. Välitäthän viestiä eteenpäin – toivottavasti tapaamme klinikalla!

Anu Laitila, toimialajohtaja, vapaa-aika ja hyvinvointi