Terveisiä Keravalta – lokakuun uutiskirje on julkaistu

Hyvä keravalainen,

Merkittäviä muutoksia on tulossa meille ja kuntakentälle kokonaisuudessaan. Haluamme ja haluan kuitenkin varmistaa, että kaupungin hyvin hoitamat sote-palvelut hoituvat tehokkaasti ja asiantuntevasti myös jatkossa. Asiasta lisää uutiskirjeen kahdessa sote -aiheisessa jutussa. Olemme tehneet jo pitkään työtä sen eteen, että kapulanvaihto olisi mahdollisimman sujuva.

Kuten ensimmäisen uutiskirjeen pääkirjoituksessa totesin, haluamme jakaa myös tässä kanavassa turvallisuuteen liittyvää tietoa. Turvallisuuspäällikkömme Jussi Komokallio käsittelee omassa tekstissään muun muassa varautumiseen ja nuorison syrjäytymiseen liittyviä kysymyksiä.

Kaupungissamme tapahtuu. Huomenna lauantaina järjestämme yhdessä Keravan yrittäjien kanssa Ekana Kerava -tapahtuman. Toivottavasti ehdit mukaan tähän tapahtumaan ja tutustumaan kaupunkimme monipuoliseen yrittäjäjoukkoon. Tiistaina voit halutessasi osallistua asukastilaisuuteen, jossa käsitellään Kauppakaari 1 asemakaavamuutoksen ehdotusta.

Toivon sinulle jälleen hyviä lukuhetkiä kaupungin uutiskirjeen parissa ja värikästä syksyä,

Kirsi Rontu, kaupunginjohtaja 

Keravan terveyskeskuksen toiminta jatkuu tutussa rakennuksessa vuodenvaihteen jälkeen

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen terveydenhuollon palvelujen toimiala järjestää alueen asukkaille terveysasemapalvelut, sairaalapalvelut ja suun terveydenhuollon palvelut 1.1.2023 alkaen.

Terveysasemapalveluihin kuuluvat terveysaseman palvelut, aikuisten kuntoutuspalvelut, perustason mielenterveyspalvelut sekä perus- ja erityistason päihdepalvelut.  Lisäksi palvelujen eri toimipisteissä järjestetään fysio-, toiminta-, puhe- ja ravitsemusterapiaa sekä apuvälinepalveluita, ehkäisyneuvolatoimintaa, hoitotarvikejakelua sekä diabetes- ja skopiayksiköiden palveluita.

Hyvinvointialueelle siirryttäessä Keravan terveyskeskus jatkaa toimintaansa tutussa Metsolantien terveyskeskusrakennuksessa. Kiirevastaanotto ja ajanvarausvastaanotot, röntgen ja laboratorio toimivat nykyisissä tiloissa vuodenvaihteen jälkeen.  Mielenterveys- ja päihdeasioissa keravalaiset voivat edelleen hakeutua suoraan terveyskeskuksen matalan kynnyksen Miepä-pisteelle. Lisäksi muistipoliklinikan toiminta jatkuu edelleen Keravalla.

Diabetes- ja tähystysyksiköiden palveluita tarjotaan entiseen tapaan Keravalla, mutta niitä johdetaan keskitetysti hyvinvointialueella. Kuntoutuksen terapia- ja apuväline palvelut säilyvät Keravalaisille lähipalveluina.

Sairaalapalvelujen piiriin kuuluvat Keravan terveyskeskuksen molemmat osastot jatkavat toimintaansa nykyisissä tiloissa ja potilaat ohjautuvat osastoille sairaalapalveluiden keskitetyn jonohoidon kautta. Kotisairaalapalvelu yhdistyy hyvinvointialueella omaksi yksikökseen Vantaan kotisairaalapalvelun kanssa, mutta hoitajien toimipiste säilyy edelleen Keravalla.

Keravalla käynnistyy myös uusi sairaalapalvelu, kun keravalaiset liitetään jatkossa liikkuvan sairaalan (LiiSa) palveluiden piiriin. Liikkuvan sairaalan palvelu arvioi kotona ja hoivakodeissa asuvien kuntalaisten terveydentilaa asiakkaiden kotona, jolloin tarvittavat hoitotoimenpiteet voidaan aloittaa jo kotona ja siten välttää asiakkaiden ohjautuminen tarpeettomasti päivystykseen.

Hyvinvointialueen suun terveydenhuollon palvelut tuottavat jatkossa alueen asukkaille kiireellisen ja kiireettömän suun perushoidon, perustason erikoishammashoidon sekä suun terveyden edistämiseen liittyvät palvelut. Toiminta Keravan suun terveydenhuollon toimipisteissä jatkuu. Kiireellisen hoidon palveluita keskitetään Tikkurilan terveysaseman hammashoitolaan. Myös palveluohjaus, erikoishammashoito ja palvelusetelitoiminta järjestetään hyvinvointialueella keskitetysti.

Uusista tuulista huolimatta palvelut säilyvät suurimmaksi osaksi ennallaan, ja keravalaiset saavat edelleen tarvitsemansa palvelut sujuvasti omalla paikkakunnallaan.

Anna Peitola, Terveyspalvelujen johtaja
Raija Hietikko, Arjessa selviytymistä tukevien palveluiden johtaja

Sosiaalipalvelut pysyvät keravalaisten lähellä hyvinvointialueella 

Keravan sosiaalipalvelut siirtyvät terveyspalvelujen ohella Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle 1.1.2023. Hyvinvointialue vastaa tulevaisuudessa palvelujen järjestämisestä, mutta kuntalaisten näkökulmasta asiointi jatkuu pääasiassa niin kuin ennenkin. Palvelut pysyvät Keravalla, vaikka osaa niistä järjestetään ja johdetaan keskitetysti.

Keravan psykologi- ja kuraattoripalvelut siirtyvät kasvatuksen ja opetuksen toimialalta hyvinvointialueelle osaksi opiskeluhuollon palveluita, johon kuuluvat myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Arki koulujen käytävillä ei kuitenkaan muutu; kouluterveydenhoitajat, psykologit ja kuraattorit työskentelevät keravalaisilla kouluilla entiseen tapaan.

Opiskeluhuollon lisäksi myös muut lasten ja nuorten palvelut jatkavat toimintaansa normaalisti vuodenvaihteen jälkeen. Neuvolan, perheneuvolan ja Nuorten Aseman toiminta jatkuvat nykyisissä toimipisteissään Keravalla. Lapsiperheiden sosiaalityön ja lastensuojelun avohuollon vastaanottoja tullaan tarjoamaan edelleen myös Sampolan palvelukeskuksessa.

Lapsiperheiden varhaisen tuen palvelut, kuten kotipalvelu ja perhetyö, keskitetään hyvinvointialueen yhteiseksi yksiköksi. Keskittäminen ei kuitenkaan vie palveluja kauemmaksi keravalaisilta, sillä yksikön pohjoisen alueen tiimi jatkaa työtään Keravalla. Lisäksi lapsiperheiden kuntoutus- ja lääkäripalveluita johdetaan keskitetysti hyvinvointialueelta, mutta palveluja toteutetaan edelleen mm. neuvoloissa ja kouluilla.

Virka-ajan ulkopuolinen sosiaali- ja kriisipäivystys sekä perheoikeudelliset palvelut tuotetaan hyvinvointialueella keskitetysti kuten tälläkin hetkellä. Perheoikeudelliset palvelut ovat tähän saakka toimineet Järvenpäässä, mutta vuoden 2023 alusta toimintaa tuotetaan Tikkurilassa.

Hyvinvointialueuudistus koskee myös aikuisten, maahanmuuttajien, vanhusten ja vammaisten sosiaalipalveluja. Aikuisten sosiaalityön ja maahanmuuttajapalveluiden yksiköitä sekä toimipisteitä tullaan jossain määrin yhdistämään, mutta keravalaisille tarjotaan vastaanottopalveluita jatkossakin Sampolassa. Ilman ajanvarausta toimiva aikuissosiaalityön ohjaus- ja neuvontapisteen toiminta jatkuu Sampolassa ja Keravan terveysasemalla vuonna 2023. Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapiste Topaasin toiminta ei siirry hyvinvointialueelle, vaan palvelu säilyy Keravan kaupungin järjestämisvastuulla.

Keravan Hoivaosasto Helmiinan, hoivakoti Vomman sekä Hopeahovin palvelukeskuksen toiminta jatkuu ennallaan hyvinvointialueen vanhuspalveluiden toimialalla. Myös ikäihmisten päivätoiminta jatkuu Keravalla Hopeahovin tiloissa kuten myös kotihoidon ja työkeskuksen toiminta nykyisessä toimipisteessä Santaniitynkadulla. Vanhusten ja vammaisten asiakasohjaus- ja palveluyksikön toiminta siirtyy ja yhdistyy hyvinvointialueella vanhusten palveluiden asiakasohjauksen ja vammaisten palveluiden asiakasohjauksen toimintaan yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi.

Hanna Mikkonen. Perheitä tukevien palvelujen johtaja
Raija Hietikko, Arjessa selviytymistä tukevien palveluiden johtaja

Turvallisuuspäällikön katsaus 

Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaa monella tavoin myös suomalaisiin kuntiin. Teemme myös Keravalla varautumistoimia yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Asukkaiden omavarautumisesta sekä väestösuojautumisesta löytyy tietoa kaupungin verkkosivuilta. 

Suosittelen kaikkia tutustumaan viranomaisten ja järjestöjen laatimaan varautumissuositukseen kotitalouksille. Löydät viranomaisten laatiman hyvän ja käytännönläheisen verkkosivuston osoitteesta www.72tuntia.fi/

Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä. On myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.

Varautumisen merkitys on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin.

Kaupunki tiedottaa säännöllisesti eri kanavilla ja järjestämme tiedotustilaisuuksia, mikäli turvallisuusympäristössämme tapahtuu muutoksia. Haluan kuitenkin korostaa, että Suomeen ei kohdistu mitään välitöntä uhkaa, mutta kaupungin valmiusjohtoryhmä seuraa tilannekuvaa aktiivisesti. 

Nuorten oireilua havaittavissa 

Keravalla ja useissa muissa lähialueen kaupungeissa on havaittavissa levottomuutta nuorten keskuudessa. Nuorten, noin 13–18-vuotiaiden ns. roadman -katuryhmäkulttuurin yhteiskuntavastaisuus ja väkivaltaisuus on johtanut vakaviin ryöstöihin tietyillä alueilla elo-syyskuun aikana. Pelko ja koston uhka estävät mukana olevien muiden nuorten ilmoitukset aikuisille ja viranomaisille.

Näiden pienten ryhmien johtohenkilöt ovat syrjäytyneitä ja elämänhallinnassaan vaikeassa tilanteessa annetusta viranomaisavusta huolimatta. Kaupungin aktiivinen asiantuntijaryhmä tekee poliisin kanssa jatkuvaa yhteistyötä ongelman hallitsemiseksi.

Kevään ja kesän aikana pyörien varkausrikokset ovat olleet kasvussa yksityisillä taloyhtiöiden – ja pientalojen pihoissa, varastoissa ja yleisillä paikoilla. Paras tapa estää pyörävarkauksia on lukitsemalla pyörä U-lukolla kiinteään rakenteeseen. Vaijerilukot ja pyörän omat takapyörän lukot ovat helppoja rikosten tekijöille. Omaisuusrikokset liittyvät usein huumausaineisiin.

Toivotan kaikille hyvää ja turvallista syksyn jatkoa!

Jussi Komokallio, turvallisuuspäällikkö

Kerava osallistuu kansalliseen Astetta alemmas -energiansäästökampanjaan

Astetta alemmas on valtionhallinnon yhteinen energiansäästökampanja, joka käynnistyi 10.10.2022. Se tarjoaa konkreettisia vinkkejä energiansäästöön ja sähkön kulutushuippujen leikkaamiseen kotona, työssä ja liikenteessä.

Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat johtaneet energian hinnan ja saatavuuden ongelmiin Suomessa ja koko Euroopassa. Talvella sähkönkäytön ja lämmityksen kustannukset ovat poikkeuksellisen korkealla.

Jokaisen on varauduttava siihen, että sähköstä voi olla ajoittain pulaa. Saatavuutta heikentävät esimerkiksi pitkät ja tuulettomat pakkasjaksot, pohjoismaisen vesivoimalla tuotetun sähkön vähäinen tarjota, sähkön tuotantolaitosten huolto- tai käyttökatkokset sekä Keski-Euroopan sähkön kysyntä. Sähköpula voi pahimmillaan johtaa hetkellisiin jakelun keskeytyksiin. Sähkökatkojen riskiä pienennetään kiinnittämällä huomiota omiin sähkönkäyttötapoihin ja -ajankohtaan.

Astetta alemmas -kampanjan tavoitteena on, että kaikki suomalaiset tekevät konkreettisia ja nopeasti tehoavia energiansäästötekoja. Sähkön käyttöä olisi hyvä rajoittaa omatoimisesti vuorokauden huippukulutustunneilla – arkisin klo 8–10 ja 16–18 välisenä aikana – siirtämällä sähkölaitteiden käyttöä ja lataamista toiseen ajankohtaan.

Kaupunki sitoutuu tekemään seuraavat energiansäästöteot

• kaupungin omistamien lämpimien toimitilojen sisälämpötilat säädetään 20 asteeseen, poikkeuksena terveyskeskus ja Hopeahovi, joissa sisälämpötila on noin 21–22 astetta
• ilmanvaihdon käyntiajat optimoidaan
• energiansäästötoimia tehdään mm. katujen valaistuksessa
• maauimala pidetään kiinni tulevana talvikautena, jolloin avantoa ei tehdä
• lyhennetään uimahallin saunojen päällä oloaikoja.

Lisäksi viestimme ja opastamme työntekijöitämme ja kuntalaisia säännöllisesti toimimaan energiaa säästäen yhdessä Keravan Energian Oy:n kanssa.