Keravalaisia uratarinoita

Olen Sanna Nyholm, 38-vuotias perheenäiti Hyvinkäältä.

Toimin siivoustyönohjaajana Puhtauspalveluilla.

Tehtäviin kuuluu lähiesihenkilötyötä, työntekijöiden sekä opiskelijoiden ohjaamista ja opastamista. Kohteiden puhtauden laadun varmistamista ja tapaamisia asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Työvuorojen suunnittelua, siivouskoneiden ja -välineiden tilaamista ja kuljettamista sekä käytännön siivoustyötä kohteissa.

Olen nuorempana opiskellut oppisopimuksella laitoshuoltajan ammattitutkinnon ja myöhemmin työn ohessa siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinnon.

Aloitin Keravan kaupungilla yli 20 vuotta sitten.

Tulin 18 -vuotiaana ”kesätöihin” ja siitä se sitten lähti. Siivosin aluksi hetken muutamaa kohdetta kiertäen ja sen jälkeen olin useamman vuoden Sompion koululla. Hoitovapaalta palattuani aloin miettimään opiskelua ja eteeni tarjoutuikin mahdollisuus siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Keudassa.

Vuonna 2018 valmistuin ja samana syksynä aloitin nykyisessä toimessani.

Monipuoliset ja vaihtelevat työtehtävät. Jokainen päivä on erilainen ja pystyn vaikuttamaan niiden kulkuun.

Inhimillisyys.

Kuunteleminen, ymmärtäminen ja läsnäolo ovat tärkeitä taitoja esihenkilötyössä. Niitä pyrin kehittämään ja niille tulisi löytää jatkossa vielä enemmän aikaa.

Olen Julia Lindqvist, 26 ja asun Keravalla ekaluokkalaisen tyttäreni kanssa. Pidän luonnossa liikkumisesta sekä monipuolisesta liikunnasta. Minua ilahduttavat arjen pienet kohtaamiset toisten ihmisten kanssa.

Työskentelen HR-asiantuntijana. Työhöni kuuluu asiakasrajapinnassa työskentely, yhteissähköpostien hoitaminen sekä esihenkilötyön kehittäminen arjessa tukemalla ja ohjeistuksia tuottamalla. Tuotan ja kehitän raportointia ja olen mukana erilaisissa HR-projekteissa. Toimin myös ulkoistetun palkanlaskennan yhteyshenkilönä.

Valmistuin vuonna 2021 liiketalouden tradenomiksi Laurea-ammattikorkeakoulusta. Suoritan myös työni ohella avoimia johtamisen opintoja.

Ennen tänne tuloa työskentelin palkanlaskijana, josta on ollut apua nykyisten työtehtävien hoitamisessa. Olen myös toiminut hyvinvointitapahtuman projektipäällikkönä, henkilöstöpalveluiden harjoittelijana, ryhmäliikunnan ohjaajana ja huvipuistotyöntekijänä.

Pidän työssäni erityisesti siitä, että saan olla avuksi muille. Töitä on mahdollista tehdä omalla tyylillä, joka edistää innovatiivisuutta. Meidän tiimissämme on hyvä yhteishenki, ja tukea on aina nopeasti tarjolla.

Inhimillisyys. Haluan toiminnallani saada muille tunteen, että he ovat arvokkaita ja heidän työpanostaan arvostetaan. Autan mielelläni. Tavoitteenani on olla luomassa työympäristöä, jossa jokaisen olisi mukava työskennellä.

Olen Katri Hytönen, 41-vuotias perheenäiti Keravalta.

Työskentelen koulunuorisotyön koordinaattorina Keravan nuorisopalveluilla. Työhöni kuuluu siis koordinointi sekä itse koulunuorisotyö Kalevan ja Kurkelan kouluissa. Koulunuorisotyö tarkoittaa Keravalla sitä, että me työtekijät ollaan kouluilla läsnä, kohtaamassa ja ohjaamassa erilaisia toimintoja, kuten pienryhmiä. Me pidämme myös oppitunteja ja ollaan mukana erilaisissa arkielämän tilanteissa ja tuetaan lapsia ja nuoria. Koulunuorisotyö toimii hyvänä lisänä oppilashuollolliseen työhön.

Valmistuin vuonna 2005 yhteisöpedagogiksi ja nyt opiskelen yhteisöpedagogin ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

Omaan uraani kuuluu todella paljon koulunuorisotyötä eri puolilla Suomea. Olen myös työskennellyt jonkin verran lastensuojelun parissa.

Ehdottomasti lapset ja nuoret. Myös työni moniammatillisuus on todella antoisaa.

Minun mielestäni tärkeimpiä juttuja on aitous, myötätunto sekä kunnioitus lapsia ja nuoria kohtaan.

Valitsen osallisuuden, sillä nuorten ja lasten osallisuus on yksi merkittävimpiä asioita työssäni. Jokaiselle kuuluu kokemus, että on osa yhteisöä ja pystyy vaikuttamaan asioihin.

Itselläni on vain pelkkää positiivista sanottavaa. Tulin alun perin hanketöihin, mutta tänä keväänä minut vakinaistettiin. Olen todellakin viihtynyt ja Kerava on juuri sopivan kokoinen kaupunki leppoisaan työskentelyyn.

Nyt on nuorisotyön teemaviikko, mutta tänään 10.10. kun tämä haastattelu tehdään, on myös maailmanlaajuinen mielenterveyspäivä. Näihin molempiin teemoihin kiteytyen haluan lähettää nuorille sellaisia terveisiä, että hyvä mielenterveys on kaikkien oikeus. Muistakaa myös huolehtia itsestänne ja pitäkää mielessä, että jokainen teistä on arvokas, tärkeä ja ainutlaatuinen juuri sellaisenaan.

Olen Outi Kinnunen 64 vuotta Keravalta.

Toimin alueellisena varhaiskasvatuksen erityisopettajana. Käyn 3-4:ssä päiväkodissa, joissa kierrän viikoittain tiettyinä päivinä sovitusti. Työskentelen ja teen yhteistyötä eri ikäisten lasten parissa sekä vanhempien ja henkilökunnan kanssa. Työhöni kuuluu myös yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa.

Valmistuin lastentarhanopettajaksi Helsingin lastentarhaopettajaopistosta Ebeneseristä vuonna 1983. Lastentarhanopettajan koulutuksen siirryttyä yliopistoon täydensin tutkintoani kasvatustieteiden kandiksi. Varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi valmistuin vuonna 2002 Helsingin Yliopistosta.

Tutustuin alun perin päiväkotityöhön päiväkotiharjoittelijana Keravalla Lapilan päiväkodissa. Lastentarhanopettajaksi valmistuttuani, toimin viisi vuotta lastentarhanopettajana. Sen jälkeen olin toiset viisi vuotta päiväkodinjohtajana. Esiopetuksen uudistuessa 1990-luvulla, toimin esiopettajana koulun yhteydessä olevassa esiopetusryhmässä ja vuodesta 2002 lähtien varhaiskasvatuksen erityisopettajana.

Työn monipuolisuus ja sosiaalisuus. Saat käyttää luovuuttasi lasten parissa ja tapaat perheitä sekä työskentelen mukavien työtovereiden kanssa.

Tärkeintä mielestäni on lapsen yksilöllinen huomioiminen päivässä. Pienikin jutusteluhetki ja kuunteleminen tuo iloa moninkertaisesti päivään. Huomaa jokainen lapsi ja ole aidosti läsnä. Saat monta hyvää ystävää. Luottamus syntyy molemmin puolin. Syli ja halaukset antavat voimaa. On tärkeää tiedostaa, että jokainen on tärkeä juuri sellaisena kuin on. Niin pieni kuin isokin.

Muutosta ihan luonnollisesti tapahtuu, niin toiminnassa kuin työtavoissakin. Hyvä niin. Positiivisuus ja lapsilähtöisyys on entistä vahvemmin esillä varhaiskasvatuksessa. Mediakasvatus ja kaikki digitaalisuus on lisääntynyt nopeasti, verrattuna aikaan, jolloin työt aloitin. Kansainvälisyys on kasvanut. Yhteistyö työtovereiden kanssa on aina ollut voimavarana tässä työssä. Se ei ole muuttunut.

Koen Keravan kaupungin mahdollistaneen tämän monivuotisen työurani. On ollut mahtavaa päästä työskentelemään useissa eri päiväkodeissa ja erilaisissa työrooleissa. Olen siis päässyt näkemään tämän alan läpikohtaisin useasta eri näkökulmasta.

Haikein ja hyvillä mielin. Kaikille kiitos yhteisistä hetkistä!

Olen Riina-Karoliina Kotavalko Keravalta. 

Työskentelen kokkina ja dieettikokkina Keravan lukion keittiössä. 

Koulutukseltani olen suurtalouskokki. Valmistuin Keravan ammattikoulusta vuonna 2000.

Työurani alkoi vuonna 2000, kun pääsin heti valmistuttuani keittiöapulaiseksi Viertolan toimintakeskukseen ja Kotimäen palvelutaloon Keravalla.

Olen työskennellyt Keravan kaupungilla keväästä 2001 alkaen. Ensimmäiset kaksi vuotta toimin keittiöapulaisena Nikkarin yläasteella ja lukiossa, minkä jälkeen siirryin keittäjäksi Sorsakorven päiväkotiin. Päiväkodissa vierähti kahdeksan vuotta, kunnes jäin äitiys- ja hoitovapaalle. Äitiys- ja hoitovapaani aikana kaupungin päiväkodit muuttuivat palvelukeittiöiksi, minkä vuoksi palasin vapaalta töihin kokiksi Keravan lukion keittiöön vuonna 2014. Vuonna 2022 siirryin vuodeksi Sompion yhteiskoulun kokiksi, mutta nyt olen taas kokkina täällä Keravan lukion keittiössä. Olen siis viihtynyt Keravan kaupungilla jo 22 vuotta useassa eri työpisteessä!

Parasta työssäni on työkaverit ja työaika sekä se, että saan tarjoilla hyvää kouluruokaa keravalaisille.

Inhimillisyys näkyy työssäni niin, että nykyään esimerkiksi ikäihmiset ja työttömät voivat ruokailla lukiolla pientä korvausta vastaan. Palvelu vähentää ruokahävikkiä ja tarjoaa samalla mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin lounaan merkeissä.

Olen Satu Öhman, 58-vuotias sipoolainen.

Toimin Jaakkolan päiväkodissa Viskari-Eskari -ryhmässä toisena varhaiskasvatuksen opettajana, ja olen myös päiväkodin apulaisjohtaja.

Valmistuin 1986 Helsingin Ebeneseristä lastentarhanopettajaksi. Opiskelin saksan kieltä Wienin yliopistossa vuosina 1981–1983.

Ehdin olla vain reilut kaksi vuotta päiväkotimaailmassa, kun sunnuntain Hesarin ilmoituksen innostamana hain Finnairille maapalveluihin töihin. Pääsin, ja niinpä vierähti ”kevyt” 32 vuotta lentokenttämaailmassa. Korona toi työhöni pitkän, melkein kahden vuoden lomautuksen. Sen aikana aloin kypsytellä ajastusta palata takaisin alkuruutuun eli päiväkotiin vielä ennen eläköitymistäni.

Parasta työssäni ovat lapset! Se, että töihin tullessa ja työpäivän aikana saan lukuisia halauksia ja näen hymyileviä kasvoja. Työpäivä ei ole koskaan samanlainen, vaikka tietyt päivärutiinit ja aikataulut kuuluvatkin meidän päiviimme. Tietynlainen vapaus tehdä työtäni, ja tietty meidän aikuisten huipputiimi.

Inhimillisyys ehdottomasti. Kohtaamme jokaisen lapsen yksilöllisesti, häntä kunnioittaen ja kuunnellen. Huomioimme toiminnassa lasten erilaiset tuen ja muut tarpeet. Kuuntelemme lasten toiveita ja tahtotilaa toiminnan suunnittelussa ja sen toteutuksessa. Olemme läsnä ja juuri heitä varten.

Olen Toni Kortelainen, 45-vuotias rehtori ja kolmilapsisen perheen isä.

Työskentelen Päivölänlaakson koulun rehtorina. Aloitin työt Keravalla elokuussa 2021.

Olen kasvatustieteen maisteri ja pääaineenani oli erityispedagogiikka. Työni ohessa suoritan parhaillaan Uuden rehtorin ammatillisen kehittymisen koulutusohjelmaa ja johtamisen erikoisammattitutkintoa. Olen opettajana työskennellessäni suorittanut pari isompaa koulutuskokonaisuutta; Itä-Suomen yliopiston järjestämän kehittäjäopettaja-valmennuksen sekä normaalikoululla työskennellessäni opetusharjoittelun ohjaamiseen liittyviä koulutuksia. Lisäksi minulta löytyy ylioppilastutkinto sekä koulunkäyntiavustajan ja leipurin ammattitutkinnot.  

Minulla on melko monipuolinen työkokemus. Olen aloittanut kesätöiden tekemisen jo peruskouluiässä perheyrityksessä ja olen työskennellyt aina myös opintojeni ohessa.

Ennen aloittamistani Päivölänlaakson koulun rehtorina, työskentelin kahden vuoden ajan opetusalalla pedagogisen kehittämisen ja johtamisen parissa Lähi-idän lämmössä Qatarissa ja Omanissa. Oli erittäin avartavaa päästä tutustumaan kansainvälisiin kouluihin ja opettajiin suomalaisesta perspektiivistä.

Ulkomaille lähdin Itä-Suomen yliopiston normaalikoulun lehtorin tehtävästä. Norssilla työhöni kuului erityisopetuksen lisäksi opetusharjoitteluiden ohjaamista sekä jonkin verran hanke- ja kehittämistyötä. Ennen Norssille siirtymistäni olen toiminut reilun kymmenen vuoden ajan erityisluokanopettajana sekä erityisopettajana Joensuussa ja Helsingissä.

Lisäksi olen työskennellyt muun muassa luokanopettajana, koulunkäyntiavustajana, kesäleirien ohjaajana, myyjänä, leipurina ja jakeluauton kuljettajana.

Arvostan rehtorin työn monipuolisuutta. Työhöni kuuluu esimerkiksi henkilöstöjohtamista, pedagogista johtamista, hallinto– ja talousjohtamista sekä opettamista ja verkostoyhteistyötä. Mutta jos yksi asia pitää nostaa yli muiden, nousee ykköseksi kaikki arkiset kohtaamiset kouluyhteisössä sekä onnistumisen ilon todistaminen, niin oppilaiden kuin henkilöstönkin osalta. Minulle on tosi tärkeää päästä olemaan läsnä koulumme arjessa, kohdata ja kuulla yhteisömme jäseniä sekä mahdollistaa oppimisen ja onnistumisen tunteiden kokeminen.

Kaikki näistä arvoista ovat vahvasti läsnä työssäni, mutta valitsen inhimillisyyden.

Omassa työssäni haluan ensisijaisesti auttaa yhteisömme jäseniä kasvamaan, oppimaan ja onnistumaan. Rakennamme yhdessä positiivista toimintakulttuuria, jossa toista autetaan ja osaamista sekä kiitosta jaetaan. Toivon, että jokaisella on mahdollisuus hyödyntää vahvuuksiaan.

Ajattelen, että minun tehtäväni on luoda edellytykset sille, että jokainen pääsee kukoistamaan ja että jokaisella on koululle tullessaan hyvä olla. Minulle yhteisömme jäsenten hyvinvointi on ykkösasia ja toimin palvelevan johtamisen periaatteiden mukaisesti. Kohtaaminen, kuunteleminen, kunnioittaminen ja kannustaminen ovat lähtökohtana arjen johtamistyössä.

Olen Elina Pyökkilehto, keravalainen kolmen lapsen äiti.

Toimin varhaiskasvatuksen opettajana Sompion päiväkodin Metsätähdet-ryhmässä.

Olen koulutukseltani sosionomi; valmistuin Järvenpään Diakonia-ammattikorkeakoulusta 2006. Jatko-opiskelin työni ohessa varhaiskasvatuksen opettajaksi Laurea-ammattikorkeakoulussa, josta valmistuin kesäkuussa 2021.

Olen työskennellyt varhaiskasvatuksen opettajan tehtävissä vuodesta 2006. Ennen pätevöitymistäni tein töitä määräaikaisena opettajana Keravan kaupungilla sekä lähikunnissa Vantaalla, Järvenpäässä ja Tuusulassa.

Parasta on, että tunnen tekeväni arvokasta ja äärettömän tärkeää työtä. Koen, että työlläni on merkitystä sekä yhteiskunnallisesti että perheiden ja lasten vuoksi. Voin toivottavasti omalta osaltani vaikuttaa työni kautta tasa-arvon kehittymiseen ja lasten arjen taitojen opettamiseen, mistä heillä on hyötyä elämässään, ja myös esimerkiksi lasten itsetunnon tukemiseen.

Varhaiskasvatuksen rooli tasa-arvon edistämisessä on merkittävä subjektiivisen päivähoito-oikeuden myötä, sillä se mahdollistaa kaikille lapsille oikeuden varhaiskasvatukseen heidän perhetaustastaan, ihonväristään ja kansalaisuudestaan riippumatta. Päiväkoti on myös mitä parhain väylä maahanmuuttajataustaisten lasten integroitumisen kannalta.

Kaikki lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta, sillä lasten sosiaaliset taidot kehittyvät parhaiten toimimalla vertaisryhmässä yhdessä muiden samanikäisten kanssa, ammattikasvattajien ohjauksella.

Varhaiskasvatuksessa ja työssäni päiväkodissa varhaiskasvatuksen opettajana Keravan kaupungin arvoista inhimillisyys ja osallisuus ovat päivittäin läsnä. Otamme kaikki perheet ja lapset huomioon yksilöinä, jokaiselle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma, jossa yhdessä lapsen huoltajien kanssa keskustellaan lapsen vahvuuksista ja tarpeista.

Lasten omien varhaiskasvatussuunnitelmien pohjalta jokainen ryhmä luo pedagogiset tavoitteet toiminnalleen. Toiminnassa on siis läsnä jokaisen lapsen yksilöllisten tarpeiden huomiointi sekä koko ryhmän tarpeiden kautta luotu toiminta. Toiminnassa samalla osallistamme huoltajia.

Nimeni on Sisko Hagman. Olen työskennellyt ruokapalvelutyöntekijänä vuodesta 1983 ja viimeiset 40 olen ollut Keravan kaupungin palveluksessa.

Ruokapalvelutyöntekijänä tehtäviini kuuluvat salaattien valmistus, tiskien hoitaminen sekä ruokasalista huolehtiminen.

Kävin emäntäkoulun Ristiinassa 70-luvulla. Myöhemmin suoritin vielä ravintola-alan keittäjä-kylmäkön perustutkinnon ammattikoulussa.

Ensimmäinen työpaikkani oli Wehmaan kartanolla Juvalla, jossa työ oli pitkälti edustustarjoilun hoitamista. Muutaman vuoden jälkeen muutin Tuusulaan ja aloitin työskentelyn Keravan kaupungilla. Olin aiemmin töissä Keravan terveyskeskuksessa, mutta hyvinvointialueuudistuksen myötä siirryin töihin Keravan lukion keittiöön. Vaihtelu on tuntunut mukavalta, vaikka viihdyin terveyskeskuksessakin erinomaisesti.

Pidän siitä, että työni on monipuolista, vaihtelevaa ja melko itsenäistä.

Inhimillisyys näkyy arvona siten, että kohtaan työssäni paljon erilaisia ihmisiä sellaisina kuin he ovat. Monelle ikäihmiselle on myös tärkeää, että heillä on mahdollisuus tulla lukiolle syömään ylijäämäruokaa.

Olen Eila Niemi, Kymenlaaksosta muutaman mutkan kautta Itä- ja Keski-Uudenmaan maisemiin asettunut kahden aikuisen lapsen äiti. Tärkeimmät asiat elämässäni ovat läheiset ihmiset ja luonto. Näiden lisäksi vietän aikaa liikunnan, kirjojen, elokuvien ja sarjojen parissa.

Työskentelen kirjastonhoitajana Keravan kirjaston aikuisten osastolla. Suuri osa työajastani on viestintää. Teen tapahtumien markkinointia, tiedotan palveluista, sometan, päivitän verkkosivuja, teen julisteita, koordinoin kirjaston viestintää ja sen sellaista. Tänä syksynä 2023 otamme käyttöön uuden kirjastojärjestelmän, mikä tuo mukanaan tavallista enemmän myös Kirkes-kirjastojen yhteistä viestintää. Viestinnän lisäksi työhöni kuuluu asiakaspalvelua ja kokoelmatyötä.

Olen valmistunut alun perin kirjastovirkailijaksi, ja kouluttautunut työn ohessa kirjastonhoitajaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Lisäksi olen suorittanut muun muassa viestinnän, kirjallisuuden ja kulttuurihistorian opintoja. Keravalle tulin töihin vuonna 2005. Sitä ennen olen työskennellyt muun muassa Suomen Pankin kirjastossa, Helsingin Saksalaisessa kirjastossa ja Helian ammattikorkeakoulun (nykyinen Haaga-Helia) kirjastossa. Pari vuotta sitten sain toimivapaata Keravalta ja tein vuoden mittaisen sijaisuuden Porvoon kaupunginkirjastossa.

Sisällöt: Elämä olisi paljon köyhempää ilman kirjoja ynnä muita aineistoja, joiden kanssa saan olla joka päivä tekemisissä.

Sosiaalisuus: Minulla on mahtavia työkavereita, joita ilman en selviäisi. Tykkään asiakaspalvelusta ja kohtaamisista erilaisten ihmisten kanssa.

Monipuolisuus ja dynaamisuus: Työtehtävät on vähintään riittävän monipuoliset. Kirjastossa on paljon toimintaa ja hyvä meno.

Osallisuus: Kirjasto on kaikille avoin ja maksuton palvelu ja tila ja kirjastot osa Suomen demokratian ja yhdenvertaisuuden kivijalkaa. Kulttuurisilla ja tiedollisissa sisällöillään ja palveluillaan Keravan kirjastokin tukee ja ylläpitää kaupunkilaisten yhteiskuntaan kuulumisen, osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksia. Työtehtäväni ovat pieni ratas tässä isossa asiassa.