Kerava ja Vantaa peräävät yhteistyön tiivistämistä nuorisorikollisuuden kitkemiseksi

Keravan, Vantaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnat peräänkuuluttavat yhteistoiminnan tehostamista ja tiedonsaannin parantamista eri toimijoiden välillä, jotta löydetään kustannustehokkaita ja vaikuttavia keinoja turvallisuuden parantamiseksi ja nuorisorikollisuuden vähentämiseksi.

Neuvottelukunnat pitivät yhteisen kokouksen 14.2.2024 Keravalla.

Kaivataan konkreettisia ratkaisuehdotuksia

“Tutkimustietoa ja tilastoja on jo tarpeeksi. Selvitysten ja raporttien sijaan tarvitsemme nyt konkreettisia ratkaisuehdotuksia, joissa ongelmat tiedostetaan ja niistä puhutaan suoraan”, Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anne Karjalainen sanoi tilaisuuden aluksi.

Neuvottelukuntien mukaan yhtenäinen ja ajantasainen tilannekuva eri palvelualojen, järjestöjen, nuoriso- ja maahanmuuttajayhdistysten sekä viranomaisten välillä on ensiarvoisen tärkeää.

Vantaalla, Keravalla sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on jo tehty paljon nuorten turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi.

Nuorisotyö tuottaa palveluja nuorten kanssa yhdessä. Käynnissä on lukuisia yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia, yksilöllisiä, liikkuvia ja kohdennettuja nuorisotyöhankkeita, joiden avulla pyritään edistämään nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa.

Hankkeilla tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista, nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa ja pyritään parantamaan nuorten kasvu- ja elinoloja ja edistämään nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista.

Lyhyet hankkeet riittämättömiä

Lyhyet hankkeet koetaan kuitenkin riittämättömiksi, kun monimutkaisen ja aikaa vievän nuorisorikollisuusongelman ratkaisemiseksi tarvittaisiin pysyviä ja pitkäjännitteisiä ennaltaehkäiseviä toimia, jotta verkostoja saadaan vahvistettua, kokemusasiantuntijuutta hyödynnettyä ja yhteistyötä koulujen, huoltajien ja perheiden kanssa kehitettyä.

Nuorisorikollisuuden kitkentä vaatii resursseja, sillä tehokkaimmat ratkaisut syntyvät siten, että käynnissä on useita samanaikaisia, eri ongelman osa-alueisiin perustuvia hankkeita, joiden yhteisvaikutus tuottaa pysyviä tuloksia. Tästä on useita onnistuneita esimerkkejä muiden muassa Ruotsista, Tanskasta ja Irlannista, joissa asukkaat ovat saaneet turvattomia alueita ja kaupunkitiloja takaisin haltuun katujengeiltä ja nuorisorikollisilta.

Kokouksessa suunvuoron saivat paitsi poliisin, kaupungin, hyvinvointialueen ja nuorisotyön edustajien lisäksi myös itse nuoret, joista moni tuntee olonsa turvattomaksi nuorten tekemien pahoinpitelyjen ja ryöstöjen määrän kasvun myötä.

“Olen nähnyt muun muassa väkivaltaa ja ryöstöjä monia kertoja, ja monet muutkin nuoret joutuvat kohtaamaan sitä harmittavan usein. Olen joutunut pelkäämään usein ystävieni puolesta. Olen ollut seuraamassa vaaratilannetta, jossa poliisit eivät ole tulleet paikalle minun ja kavereiden pyynnöstä huolimatta. Toisessa uhkatilanteessa nuorisotyöntekijöiden soitettua hätäkeskukseen paikalle tuli useita poliisipartioita. Poliisien ja muiden aikuisten jalkautuminen varsinkin ongelma-alueilla on mielestäni yksi tärkeimmistä keinoista puuttua ongelmaan”, Meggi Pessi, lukiolainen Vantaalta, kertoi puheenvuorossaan.

Paikalla olleet nuoret muistuttivat, että poliisin on puututtava rikoksiin nykyistä nopeammin ja poliisin olisi oltava entistä näkyvämmin sosiaalisessa mediassa. Nuorten pahoinvointi kasvaa turvattomuuden myötä, mutta pääsy mielenterveyspalveluihin on tehty heidän mielestään liian monimutkaiseksi.

He huomauttivat, että ongelmia pitää alkaa ennaltaehkäistä jo varhaiskasvatuksesta asti. Nuorisorikollisuus on hankala ilmiö, koska sen taustalla on monia tekijöitä, kuten huonot oltavat kotona, segregaatio ja tekemisen puute. Nuoret usein hakevat turvaa ja arvostusta itseään kohtaan jengiytymisen ja rikosten kautta.

Poliisin mukaan kantasuomalaiset tekevät suurimman osan nuorisorikoksista, mutta varsinainen katujengi-ilmiö koskettaa lähes poikkeuksetta maahanmuuttajataustaisia nuoria.

“Ylilyöntejä tapahtuu. Maahanmuuttajat ovat myös yliedustettuja kaupungin raskaimmissa palveluissa, mutta he alikäyttävät kevyempiä palveluita. He eivät aina osaa hyödyntää heille kuuluvia palveluita usein kielellisten rajoitteiden vuoksi. Perheen hyvinvointi on keskeistä. He ovat usein tulleet Suomeen hyvin huonoista oloista. Kotoutumisessa on jossain määrin epäonnistuttu, koska ihmiset työllistyvät liian hitaasti”, Vantaan kaupungin monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan jäsen Aadan Ibrahim sanoi kokouksen päätteeksi.

Lisätiedot

Keravan monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta
Puheenjohtaja Päivi Wilén, paivi.wilen@kerava.fi
Sihteeri Virve Lintula, virve.lintula@kerava.fi

Vantaan monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta
Puheenjohtaja Ellen Pessi, kauneusstudioellen@gmail.com
Sihteeri Anu Anttila, anu.anttila@vantaa.fi

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta
Puheenjohtaja Veikko Väisänen. veikko.vaisanen@vantaa.fi
Sihteeri Petra Åhlgren, petra.ahlgren@vakehyva.fi