Kanniston koulukiinteistön kuntotutkimukset valmistuneet: ilmanvaihtojärjestelmä nuohotaan ja säädetään

​Osana kaupungin omistamien kiinteistöjen ylläpitoa tehdyt koko Kanniston koulukiinteistöä koskevat kuntotutkimukset ovat valmistuneet. Kaupunki tutki kiinteistön kuntoa rakenneavauksien ja näytteenottojen sekä jatkuvatoimisen olosuhdeseurannan avulla. Lisäksi kaupunki selvitti kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmän kunnon. Tutkimuksissa havaittiin paikallisia kosteusvaurioita ja poistettavia kuitulähteitä. Ilmanvaihtoselvityksen ja jatkuvatoimisen olosuhdeseurannan avulla havaittiin tarve uusia vanhat ilmanvaihtokoneet sekä nuohota ja säätää ilmanvaihtojärjestelmä.

Rakenneteknisissä tutkimuksissa tutkittiin rakenteiden kosteutta ja selvitettiin kaikkien rakennusosien kuntoa rakenneavauksin sekä näytteenottojen avulla. Lisäksi tehtiin merkkiainekokeita mahdollisten ilmavuotojen havaitsemiseksi. Jatkuvatoimisilla olosuhdemittauksilla seurattiin rakennuksen painesuhteita ulkoilmaan ja alustatilaan nähden sekä sisäilman olosuhteita hiilidioksidin, lämpötilan ja kosteuden osalta. Lisäksi sisäilmasta mitattiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuuksia sekä tutkittiin mineraalivillakuitujen pitoisuuksia. Myös ilmanvaihtojärjestelmän kunto selvitettiin.

Kaupungin tavoitteena on uusia kaksi vanhaa käyttöikänsä päähän tullutta ilmanvaihtokonetta sekä nuohota ja säätää koko kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmä vuosien 2021-22 aikana. Muita kuntotutkimuksissa havaittuja korjauksia tehdään korjausohjelman mukaisessa aikataulussa ja määrärahojen puitteissa.

Kanniston koulukiinteistössä toimivat Niinipuun päiväkoti ja Trollebo daghem vuonna 1974 rakennetussa vanhassa osassa ja Svenskbacka skola vuonna 1984 valmistuneessa laajennusosassa.

Rakennuksessa havaittiin paikallisia kosteusvaurioita

Rakennuksen ulkopuolisissa sadevesien ohjauksissa todettiin paikallisia puutteita. Sokkelirakenteessa ei havaittu vesieristettä tai patolevyä ja sokkelin pintakosteusarvot olivat koholla sisäänkäyntitasanteiden läheisyydessä, noin puolen metrin etäisyydellä ulko-ovista. Vanhan osan teknisentyön luokan yhteydessä olevan tilan ulkoseinän alimmassa seinäpaneelissa todettiin paikallinen kosteus- ja lahovaurio, joka korjataan.

Rakennuksessa on tuulettuva alapohjarakenne, joka on vanhassa osassa puu- ja laajennusosassa betonielementtirakenteinen. Tutkimuksissa lattiarakenteessa todettiin paikoitellen kohonnutta kosteutta lähinnä ulko-ovien ja keittiön kylmiön vastaisen seinän läheisyydessä. Vanhan osan alapohjan rakenneavauksissa otetuissa mineraalivillaeristenäytteissä todettiin mikrobikasvua. Laajennusosassa eristeenä on polystyreeni, joka ei ole herkkä vaurioitumiselle.

“Merkkiainekokeissa havaittiin epätiiviyskohtia eri rakenneosien rakenneliittymissä. Vanhan osan alapohjarakenteen eristeestä ei ole suoraa sisäilmayhteyttä, mutta epätiiveyskohtien kautta on mahdollista, että epäpuhtauksia pääsee sisäilmaan”, kertoo Keravan kaupungin sisäympäristöasiantuntija Ulla Lignell. “Tätä ehkäistään tyypillisesti tiivistyskorjauksien avulla. Lisäksi sisäilmaolosuhteita hallitaan alustatilan alipaineistuksella.”

Laajennusosan lattian betonirakenteesta otetuista viidestä näytteestä yhdessä pukuhuonetilan näytteessä todettiin kohonneita haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuuksia.

“Pukuhuonetilassa tehdyissä mittauksissa ei havaittu poikkeavaa kosteutta”, Lignell jatkaa. “Pukuhuonetilassa on muovimatto, joka sinällään on tiivis materiaali. Tilan lattia on toki syytä korjata, mutta korjaustarve ei ole akuutti.”

Ulkoseinien eristetilan kosteudet olivat tavanomaisella tasolla. Ainoastaan ulkovälinevaraston ulkoseinän alaosassa havaittiin poikkeavaa kosteutta. Lisäksi eristetiloissa havaittiin paikoitellen mikrobikasvustoa.

“Myöskään ulkoseinien eristetiloissa ei ole suoraa sisäilmayhteyttä, mutta rakenneliittymien epätiiveyskohtien kautta mikrobeja voi kulkeutua sisäilmaan”, Lignell toteaa. “Korjaustoimenpidevaihtoehtoina ovat joko rakenneliittymien tiivistykset tai eristemateriaalien uusiminen.”

Osana kosteusmittauksia havaittiin kylmiön tutkimuksissa kylmiön ja sen viereisen tilan välisessä seinärakenteessa kosteusvaurio ja siitä aiheutunutta mikrobikasvua, joiden todennäköisenä syynä ovat puutteet kosteusteknisessä toiminnassa. Kylmiön toimivuus selvitetään ja vaurioitunut seinärakenne korjataan.

Alakatoista poistetaan kuitulähteitä

Osana tutkimuksia tutkittiin mineraalivillakuitujen pitoisuuksia ja osassa alakattorakenteita havaittiin pinnoittamatonta mineraalivillaa, josta voi irrota kuituja sisäilmaan. Tutkituista kymmenestä tilasta ainoastaan ruokailutilassa havaittiin mineraalikuituja toimenpiderajaa enemmän. Todennäköisesti kuidut ovat peräisin joko alakattorakenteen mineraalivillaeristeistä tai akustiikkalevyistä. Alkuperästä huolimatta, alakaton kuitulähteitä poistetaan.

Rakennuksen vesikatto on tyydyttävässä kunnossa. Vanhan osan katolla on paikoittain painaumia ja liikuntasalin vesikatteen maalipinnoite on irronnut lähes kauttaaltaan. Katon sadevesijärjestelmä on tyydyttävässä kunnossa. Tutkimuksissa havaittiin paikoin epätiiviyttä sadevesikouruliitoksissa sekä lisäksi vuotokohta vanhan osan ja laajennusosan räystäsliittymässä. Vuotokohta korjataan ja sadevesikourun liitoksia tiivistetään.

Ilmanvaihtojärjestelmä nuohotaan ja säädetään

Rakennuksessa on kuusi eri ilmanvaihtokonetta, joista kolme – keittiö, päiväkotitila ja koulun ruokalatila – ovat uusia ja hyväkuntoisia. Myös entisen asunnon ilmanvaihtokone on uudehko. Koulun luokkatilojen ja päiväkodin keittiön päädyn ilmanvaihtokoneet ovat vanhempia.

Koulun luokkatilojen ilmanvaihtokoneessa on kuitulähteitä ja tuloilman suodatus on tavanomaista heikompaa. Koneen huoltaminen on kuitenkin vaikeaa, muun muassa tarkastusluukkujen vähäisyyden takia, ja ilmamäärät jäävät pienehköiksi. Päiväkotitilojen ilmamäärät ovat suunnitteluarvojen mukaisia. Päiväkodin keittiön päädyn ilmanvaihtokoneessa on kuitenkin todennäköisesti kuitulähteitä.

Kun tämä ja vanhempien koneiden käyttöikä otetaan huomioon, on ilmanvaihtokoneiden uusiminen suositeltavaa, samoin kaikkien ilmanvaihtojärjestelmien nuohous ja sen jälkeen ilmamäärien säätäminen. Kaupunki pyrkii toteuttamaan nuohouksen ja kuitulähteiden poistamisen vuonna 2021. Kahden vanhimman ilmanvaihtokoneen uusiminen on otettu mukaan rakennuksen korjausohjelmaan vuosille 2021-2022.

Jatkuvatoimisten olosuhdemittausten avulla seurattiin rakennuksen painesuhteita ulkoilmaan ja alustatilaan nähden sekä sisäilman olosuhteita hiilidioksidin, lämpötilan ja kosteuden osalta. Lisäksi sisäilmasta mitattiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuuksia.

Hiilidioksidipitoisuudet olivat mittausten mukaan tyydyttävällä tasolla rakennusajankohdan tavoitetason mukaisesti. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet olivat mittauksissa alle toimenpiderajojen.

Paine-eromittauksissa rakennuksen tilat olivat suuremman osan ajasta tavoitetasolla, lukuun ottamatta koulun liikuntasalia ja yhtä päiväkodin tilaa. Paine-erot korjautuvat ilmanvaihtojärjestelmän säädön yhteydessä.

Rakenne- ja ilmanvaihtotutkimusten lisäksi rakennuksessa tehtiin myös putkistojen ja sähköjärjestelmien kuntotutkimukset sekä asbesti- ja haitta-ainekartoitus, joiden tuloksia käytetään kiinteistön korjausten suunnittelussa.

Tutustu tutkimuksen raportteihin: