Hopeahovin kellaritilojen kuntotutkimukset valmistuneet: ilmanvaihtoa säädetään ja rakenteiden ilmatiiveyttä parannetaan

Palvelukeskus Hopeahovin kellaritilojen A- ja B-osissa koettujen sisäilmaongelmien takia tehdyt kuntotutkimukset ovat valmistuneet. Samassa yhteydessä tutkittiin myös kaupunkitekniikan Metsolan tukikohdan käytössä olevat C-osan kellaritilat ja tyhjillään olevat F-osan monitoimitilan kellaritilat. Tutkimusten tulosten perusteella tehdään ensimmäisinä toimenpiteinä ilmanvaihtojärjestelmän säätö sekä parannetaan rakenneliitosten ja läpivientien tiiveyttä. Lisäksi A-osan kellarin pääviemärikanaali puhdistetaan ja tarkastusluukut tiivistetään. Myös A-osan käytävän ja terveyskeskukseen johtavan tunnelikäytävän välistä ovea tiivistetään.

“Kellaritilojen käyttöolosuhteita parannetaan ja käyttö turvataan säätämällä ilmanvaihtojärjestelmää liiallisen alipaineisuuden poistamiseksi sekä tiivistämällä rakenneliittymiä ja epätiiveyskohtia hallitsemattomien ilmavirtausten ehkäisemiseksi”, kertoo Keravan kaupungin sisäympäristöasiantuntija Ulla Lignell.

Muut laajemmat tutkimuksissa esille tulleet korjaustarpeet eivät edellytä välittömiä toimenpiteitä, joten korjaukset aikataulutetaan ja toteutetaan myöhemmin. Kiinteistön peruskorjausohjelmaan otetaan salaojien uusiminen, ulkopuolisen vesieristyksen parantaminen ja märkätilojen pintarakenteiden uusiminen. Lisäksi lattiarakenteita uusitaan tutkimuksissa esiin tulleiden tarpeiden mukaan.

Kellaritilojen rakenteet pääosin kuivia

Kellareiden perusmuurirakenteissa ei havaittu ulkopuolista vedeneristettä. Ulkoseinien betonimuuri on pääsääntöisesti verhottu sisäpuolisella lämpöeristetyllä tiilivuorauksella, jota nykyään pidetään kellariseinissä riskirakenteena. Tutkimuksissa ulkoseinien eristerakenteissa ei kuitenkaan todettu kohonneita kosteuspitoisuuksia.

Ulkoseinien rakenneavauksien yhteydessä otetuissa eristenäytteissä ei myöskään todettu mikrobivaurioihin viittaavaa kasvustoa, lukuun ottamatta monitoimitilan yhtä näytettä. Tutkimuksissa havaittiin, että ulkoseinärakenteet eivät ole tiiviitä ja eristetiloista on ilmayhteys sisäilmaan.

“Kellariseinien rakenne luokitellaan riskirakenteeksi, joten pitkällä aikavälillä olisi järkevää muuttaa kellariseinien rakenne nykysuositusten mukaiseksi. Toimenpiteellä ei ole akuuttia kiirettä, koska tehtyjen tutkimusten perusteella lämmöneriste ei ole vaurioitunut”, Lignell selventää.

Tutkittujen tilojen alapohjien kosteusmittausten tulokset olivat pääsääntöisesti luokassa kuiva. Kellaritilojen A- ja B-osien kaksoislaattarakenteisiin alapohjiin tehdyissä rakenneavauksissa ei havaittu kosteusvaurioihin viittaavaa mikrobikasvua, lukuun ottamatta yhtä näytteenottokohtaa lattian päällimmäisen betonilaatan alla olevasta eristeestä. A-osan kellarin käytävän alla on pääviemärin kanaali, jossa todettiin eloperäistä materiaalia.

“Kanaali oli käytävään nähden alipaineinen eli ilma kulkee käytävästä kanaaliin päin, mikä on tavoitetila. Lisäksi kanaali puhdistetaan ja tarkastusluukut tiivistetään”, Lignell kertoo.

Tutkittujen C- ja F-osien kellaritilojen lattioiden rakennekosteusmittauksissa ei rakenteissa todettu poikkeavaa kosteutta. Monitoimitilan keittiön lattiapinnoitteen alla olevassa liimassa ja tasoitteessa todettiin mikrobikasvustoa.

Kellarissa olevien kosteiden tilojen pinnoitteet ovat käyttöikänsä päässä eikä laatoitetuissa tiloissa ole vedeneristettä. Rakennusajankohtana vedeneristystä ei kuitenkaan edellytetty. Tällä hetkellä suurin osa kellaritilojen pesuhuoneista on myös hyvin vähäisellä käytöllä.

Kaupunkitekniikan käytössä olevasta pesuhuoneesta ja naisten suihkuhuoneesta on levinnyt kosteutta rakenteiden kautta viereisiin tiloihin eli siivouskomeroon ja saunan pukuhuoneeseen. Kosteus on aiheuttanut paikallisia mikrobivaurioita sekä lattiatasoitteeseen että liimaan pesuhuoneessa ja saunan pukuhuoneessa.

Käytössä olevien tilojen ilmanvaihtoa säädetään

C-osan kellaritilojen ilmanvaihto toimii pääosin painovoimaisesti. Muiden kellaritilojen oleskelu- ja työskentelytiloissa toimivat ilmanvaihtojärjestelmät on uusittu vuosina 2016-2017. Järjestelmät ovat hyväkuntoisia eikä niissä havaittu kuitulähteitä. Ilmanvaihtokanavistoissa ei todettu puhdistustarvetta lukuun ottamatta saunan tuloilmakanavaa C-osan tiloissa.

Olosuhdeseurannoissa havaittiin, että tilojen hiilidioksidipitoisuudet olivat kaikissa tiloissa alle asumisterveysasetuksen toimenpiderajan. Kaupunkitekniikan käytössä olevat C-osan ja Hopeahovin käytössä olevien A- ja B-osien kellaritilojen kuitumäärät ylittävät lievästi asumisterveysasetuksen toimenpiderajan. F-osan monitoimitilan kuitumäärä ylitti asumisterveysasetuksen rajan selvästi, mutta tulokseen vaikutti monitoimitilan pitkä siivoamattomuus. Kuidut ovat todennäköisesti peräisin akustomateriaaleista tai eristetiloista, joista ne ovat voineet kulkeutua sisätiloihin alipaineisuuden vaikutuksesta.

“F-osan monitoimitilan ja Hopeahovin käytössä olevien A- ja B-osan kellaritilat olivat ajoittain voimakkaasti alipaineisia, mikä lisää hallitsemattomia ilmavirtauksia rakenteista sisäilmaan. Kaupunkitekniikan tilojen paine-erot olivat tavoitetasolla”, Lignell kertoo. “C-osan kellarin painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuutta parannetaan. Ilmanvaihdon lisääminen pienentää myös tilojen VOC-yhdisteiden pitoisuuksia.”

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet kaupunkitekniikan käytössä olevissa C-osan tiloissa olivat asumisterveysasetuksen toimenpiderajaa suuremmat. Suurimpana yhdisteryhmänä olivat alkaanit, joiden lähteenä voivat olla esimerkiksi tiloissa varastoidut koneet. C-osan tiloissa todettiin toimenpiderajalla yhdistettä, jota pidetään indikaattoriyhdisteenä kosteissa olosuhteissa tapahtuvalle muovimattojen liimojen hajoamisreaktioille. Muissa tutkituissa tiloissa VOC-pitoisuudet olivat alle toimenpiderajojen.

Rakenne- ja ilmanvaihtotutkimusten lisäksi rakennuksessa tehtiin myös salaoja-, jätevesi- ja sadevesiviemärikuvaukset sekä lämpö-, viemäri- ja vesijohtojen kuntotutkimukset, joiden tuloksia käytetään kiinteistön korjausten suunnittelussa.

Tutustu raportteihin: