Keravan kaupunki uudistaa rakennusjärjestyksensä

Keravan kaupungin rakennusjärjestykseen on kirjattu rakentamiseen liittyviä määräyksiä, joita on noudatettava Keravan alueella. Keravan kaupunki uudistaa parhaillaan vuonna 2021 laadittua rakennusjärjestystään ja tekee siihen samalla täysin uusia kirjauksia.

”Kokonaisuutena uuden rakennusjärjestyksen tavoite on edistää hyvää rakentamisen laatua ja kaupunkikuvaa Keravalla” kiteyttää johtava rakennustarkastaja Timo Vatanen.

Miksi rakennusjärjestys uudistetaan?

Uusi rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Laki sisältää muutoksia, jotka edellyttävät myös Keravan kaupungin rakennusjärjestyksen uudistamista.

Rakentamisen lupaprosessi yksinkertaistuu lakimuutoksen myötä, sillä uusi rakentamislaki sallii entistä suuremman rakennuksen rakentamisen ilman rakentamislupaa. Jatkossa rakentamislupa vaaditaan esimerkiksi vain vähintään 30 neliömetrin kokoisille muuhun kuin asumiseen tarkoitetuille rakennuksille ja vähintään 50 neliömetrin kokoisille katoksille.

Vaikka tätä pienemmille rakennuksille ja katoksille ei tarvita lupaa, on niiden kuitenkin täytettävä kaikki rakentamiselle asetetut vaatimukset. Lisäksi rakennukset tulee ilmoittaa digi- ja väestötietoviraston rakennustietokantaan ja niistä tulee maksaa kiinteistöveroa.

Uuden rakentamislain mukaan kaupunkien ja kuntien on uudistettava rakennusjärjestyksensä vuoden 2026 loppuun mennessä, eli uudistamiseen on annettu vielä noin kaksi vuotta aikaa. Keravan kaupunki haluaa kuitenkin uudistaa rakennusjärjestyksensä jo nyt, jotta rakennusjärjestys on ajan tasalla lain tullessa voimaan.

Keravan kaupunginhallituksen hyväksymä rakennusjärjestysehdotus on parhaillaan nähtävillä ja lausuntokierroksella 20.10.2024 saakka. Tutustu ehdotukseen Keravan kaupungin verkkosivuilla.

Miten rakennusjärjestys uudistuu?

Rakennusjärjestyksen rakennetta on ehdotuksessa uudistettu niin, että ensimmäisenä rakennusjärjestyksessä ovat yleiset tavoitteet sekä määritelmät ja toisena luvanvaraisuutta koskevat asiat. Rakentamista ja alueiden käyttämistä koskevat määräykset ja ohjeet ovat luvuissa 3–11 ja rakennustyön suoritusta ja valvontaa koskevat asiat luvuissa 12–13.

Kaupungin rakennusjärjestysehdotus noudattaa pääosin uuden rakentamislain tavoitteitta tehdä lupien myöntämisestä yksinkertaisempaa ja selkeämpää. Kaupunki on kirjannut ehdotukseen myös uusia määräyksiä, joiden tarkoitus on edistää naapurisopua ja ilmastomuutoksen ehkäisyä sekä lisätä turvallisuutta, viihtyisyyttä, käytettävyyttä, luonnon monimuotoisuutta ja muita eurooppalaisia ja kansallisia tavoitteita.

Uusilla kirjauksilla kaupunki haluaa auttaa rakentajia ottamaan jo suunnitteluvaiheessa huomioon seikkoja, jotka voivat olla luvan myöntämisen ehtoina. Kirjauksissa on noudatettu pääosin rakennusvalvontojen yhteisiä käytäntöjä, eli niin sanottua TopTen-ohjeistusta.

Muutoksia rakentamisen avuksi

Rakennusjärjestykseen ehdotetaan muutoksia, joista osa on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa, lehdistössä ja poliittisten päättäjien keskuudessa. Muutoksilla kaupunki haluaa kuitenkin muun muassa auttaa asukkaita ennaltaehkäisemään mahdollisia vahinkoja.

Ilmalämpöpumpun saa asentaa ilman lupaa ainoastaan silloin, jos pumppu sijoitetaan rakennuksen pihanpuoleiselle sivulle. Muiden sijoituspaikkojen osalta rakennusvalvonta haluaa varmistaa, ettei pumpun ulkoyksikkö aiheuta meluhaittoja naapureille tai rumenna katukuvaa.

Parvekkeiden ja terassien lasittaminen ilman lupaa on sallittu pientaloissa vain, jos parveke tai terassi ei sijaitse asuinhuoneen ainoan ikkunan edessä. Kerrostaloissa lasittamiseen vaaditaan aina lupa. Lasittamiseen liittyvää määräystä on tiukennettu, mikä johtuu tulossa olevasta uudesta asuinhuoneasetuksesta. Asetuksen mukaan välillinen luonnonvalo asuinhuoneissa ei ole sallittua.

Ehdotuksessa puulämmitteiset paljut on kielletty asemakaava-alueella. Paljuista aiheutuu pienhiukkas- ja savuhaittoja sekä omalla tontilla että naapureille, jos palju sijaitsee lähellä tontin rajaa. Väärin asennetut paljut ovat myös tulipaloriski, eivätkä vakuutusyhtiöt korvaa paljujen aiheuttamia tulipalovahinkoja.

Vakuutusyhtiöt eivät myöskään korvaa polttopuiden varastoinnista johtuvia tulipalovahinkoja. Kaupunki on asettanut rakennuksen omistajan turvaksi määräyksen, jonka mukaan ulkona saa varastoida puita rakennuksen seinustalla korkeintaan yhden kuutiometrin verran. Myös pelastusviranomaiset ovat vahvasti jopa täyden puiden säilytyskiellon kannalla. Kielto ei kuitenkaan koske puiden varastointia ulkona siistissä pinossa tai niille tarkoitetuissa varastoissa tai katoksissa, vaan ainoastaan varastointia rakennuksen seinustalla.

Ehdotus sisältää myös muutoksia polkupyörien ja apuvälineiden säilytykseen asetettuihin vaatimuksiin. Ehdotuksessa pyörien säilytykseen tarkoitetuille tiloille on asetettu pinta-alavaatimukset, kun vaatimukset perustuivat ennen säilytyspaikkojen määrään asukasta kohden. Pinta-alavaatimukset on asetettu TopTen-käytäntöjen pohjalta ja ne turvaavat riittävät ja käytettävyydeltään hyvät tilat muun muassa polkupyörien säilytykseen ja huoltoon.

Komposteja koskevat tiukennetut määräykset on muotoiltu ehdotuksessa niin, että ne vastaavat Keravan ympäristönsuojelumääräyksiä. Ympäristönsuojelumääräyksissä komposteilla tarkoitetaan risu- ja lehtikomposteja, kun nykyisessä rakennusjärjestyksessä puhutaan hieman virheellisesti komposteista yleisesti naapurin rajaan suhteutettuna.

Uudet kirjaukset edistävät Keravan vehreyttä ja naapurisopua

Rakennusjärjestysluonnokseen on lisätty täysin uusia kirjauksia, jotka muun muassa tukevat Keravan kaupunkistrategian painopistettä hyvinvoiva viherkaupunki. Kirjauksilla kaupunki haluaa myös auttaa naapureita erimielisyyksien selvittämisessä.

Rakennusjärjestysehdotuksessa on huomioitu viherkerroin, jonka käyttöönottoa kaupunki suunnittelee parhaillaan. Viherkerroin on laskukaava, jolla lasketaan tontin rakentamisen ja sen vettä imevien tai haihduttavien osien suhdetta. Kerroin on olennainen osa ilmastonmuutoksen ehkäisyä ja hulevesien hallintaa. Lähes kaikki Uudenmaan kunnat ja suuri osa muistakin Suomen kunnista käyttävät jo viherkerrointa tai suunnittelevat sen käyttöönottoa.

Kaupunki päättää viherkertoimen käyttöönotosta ja sen raja-arvoista erikseen. Mikäli kerrointa ei oteta käyttöön tulevaisuudessa, ei rakennusjärjestyksen määräystä tarvitse huomioida.

Määräys puiden määrästä on viherkertoimen tavoin yksi kaupungin toimenpiteistä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Rakennusjärjestysehdotukseen kirjattu määräys on jo käytössä kaikissa uusissa asemakaavoissa. Lisäksi jo olemassa olevia puita ei saa kaataa ilman lupaa. Keravalla puiden kaatamiseen on tarvittu lupa jo jonkin aikaa, mutta nyt asia on kirjattu selkeästi myös ehdotukseen.

Naapurisovun edistämiseksi tontin rajalle rakennettavalle aidalle vaaditaan jatkossa aina lupa, sillä aitoja koskevat riidat ovat yksi yleisimmistä naapureiden välisistä riidoista. Kun aidalle on myönnetty lupa, löytyvät kaikki aidan rakentamisesta ja ylläpidosta sovitut asiat ja käytännöt rakennusvalvonnan arkistosta myös omistajien vaihtuessa, jolloin sopimukset voidaan tarvittaessa tarkistaa.

Rakennusjärjestysehdotukseen on lisätty lumitilan laskukaava, jonka tarkoitus on helpottaa lumelle tarvittavan tilan määrittelemistä tontilla. Tontilla on joka tapauksessa oltava lumelle varattu tila, sillä lunta ei saa poistaa pihalta kadulle, puistoon tai naapurin tontille. Laskukaava mahdollistaa kuitenkin jopa yli kaksi metriä korkean lumikasan tontille, talven lumimäärästä riippuen.

Kaupunki on lisännyt ehdotukseen kokonaan uutena asiana myös muraaleja ja muuta julkista taidetta koskevan osion, jonka toivotaan edistävän julkisen taiteen syntymistä.

Asuinrakentamisen osio säilyy pääosin ennallaan

Rakennusjärjestysehdotuksessa asuinrakentamisen määrää koskevat säännöt ja rajoitukset ovat pääosin samat kuin nykyisessä rakennusjärjestyksessä. Uutta asuinrakentamisen osiossa on asunnoille asetettu minimikoko. Asuntojen minimikoko sekä asuntojakauman määrittely on kirjattu ehdotukseen Keravan maa- ja asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti.

Rakennuksien ikkunoita koskevia etäisyysmääräyksiä on ehdotuksessa karsittu osittain tarpeettomina. Karsimisella kaupunki haluaa muun muassa tehdä isojen tonttien täydennysrakentamisesta helpompaa.

Ulkoaltaiden jätevesiä koskeva määräys on ehdotuksessa uuden rakentamislain ja ympäristönsuojelumääräysten mukainen. Määräyksellä kaupunki pyrkii lisäämään ymmärrystä jätevesistä sekä ehkäisemään vesien väärinkäyttöä.

Kerrostaloille vaaditaan TopTen -ohjeistuksen mukaisesti esimerkiksi ulkoilu- ja apuvälinetiloja, suurempia asuntokohtaisia irtaimistovarastoja, kerhotiloja ja talopesuloita.