Keppi & porkkana -hyvinvointimalli tuo taukoliikunnan koulupäiviin

Oppilaiden ja opettajien keppijumppademojen jälkeen vieraille esiteltiin tarkemmin Keppi & porkkana -hyvinvointimallia, jonka avulla Keravalla pyritään edistämään niin oppilaiden kuin opettajien hyvinvointia, vähentämään kasvatus- ja opetushenkilöstön sairauspoissaoloja sekä vaikuttamaan pysyvästi lasten liikuntatottumuksiin.

Taukoliikunnasta tutkitusti lukuisia hyötyjä

Keppi & Porkkana -hyvinvointihanke käynnistyi syksyllä 2022 esiselvityksellä, johon osallistui Keravanjoen koulun 5.- ja 8.-luokkalaisten ryhmä sekä Keravan lukion ensimmäisen vuosikurssin ryhmä. Saavutettujen hyvien kokemusten ja testitulosten myötä säännölliset keppijumppatuokiot haluttiin mahdollistaa kaikissa kouluissa. Viime kevään pilottihankkeessa oli jo mukana 1100 oppilasta ja 60 opettajaa, ja tästä syksystä alkaen Keravan kouluissa keppijumppaavat säännöllisesti kaikki 500 opettajaa ja 4800 oppilasta eskareista lukiolaisiin.

Keravan kasvatuksen ja opetuksen toimialajohtaja Tiina Larsson toi omassa puheenvuorossaan esiin tutkimustuloksia*, joiden mukaan oppitunnin aikainen liikunnallinen tauko ja opetukseen integroitu liikunta ovat positiivisesti yhteydessä kouluarvosanoihin ja standardoituihin testituloksiin. Koulupäivän aikainen liikunta myös edistää luokkahuonekäyttäytymistä, tehtäviin keskittymistä ja oppitunteihin osallistumista ja oppimista.

– Lisäksi pitkäaikainen istuminen ja paikallaanolo tutkitusti heikentävät lasten hyvinvointia ja lisäävät muun muassa tuki- ja liikuntaelinten vaivoja, Larsson jatkoi. – Koulupäivään kuitenkin kuuluu paljon paikallaanoloa, ja siksi ongelmaan on tärkeää tarttua ihan opetussuunnitelmatasolla. Jokaisella lapsella, oppilaalla ja opiskelijalla pitäisi olla oikeus päivittäiseen taukoliikuntahetkeen.

Jo viidessä viikossa merkittävät tulosparannukset

Syksyllä 2022 tehtyyn esiselvitykseen sisältyi 14 kertaa ohjattua keppijumppaa viiden viikon aikana. Keppijumpissa tehtiin painonnostosta tuttuja liikkeitä, kuten syväkyykkyjä, pystypunnerruksia ja erilaisia vetoliikkeitä. Oppilaat testattiin liikkuvuustestein ennen keppijumppajakson alkua ja sen lopuksi.

Esiselvityksen tuloksia esitelleen Keppi & porkkana -hyvinvointihankkeen projektipäällikkö Tiia Peltosen mukaan kaikissa ryhmissä saatiin aikaan merkittäviä tulosparannuksia.

– Kaikkien osallistujien keskiarvopistemäärä nousi 53 prosenttia 3,8 pisteestä 5,8 pisteeseen. Esimerkiksi tempausvalan, eli syväkyykyn keppi suorilla käsillä pään yläpuolella, suoritti alkutestissä hyväksytysti vain 44 prosenttia oppilaista, ja lopputestissä jopa 84 prosenttia testatuista onnistui tempausvalassa. Pienessä ajassa tapahtui siis 40 prosenttiyksikön parannus. Lisäksi valtaosalla eli 77 prosentilla oppilaista liikkuvuus parani 14 keppijumppakerran jälkeen. Monet kertoivat itsearvioinnissa myös keskittymisensä oppitunneilla ja jaksamisen koulussa parantuneen jumppien jälkeen.

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU 2022) -tutkimuksen mukaan vain noin kolmasosa lapsista ja nuorista saavuttaa liikkumissuosituksen. ”Suomalaisten lasten ja nuorten kunto on heikompi kuin koskaan viisikymmenvuotisen mittaushistorian aikana”, totesi puolestaan UKK-instituutin johtaja, professori Tommi Vasankari MTV Uutisten haastattelussa syyskuussa 2023. Keravan kaupunki onkin tehnyt tulevaisuusteon investoidessaan Keppi & porkkana -hyvinvointimalliin.

* Kantomaa M, Syväoja H, Sneck S, Jaakkola T, Pyhältö K, Tammelin T. Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen (2018)