Kasvokkain-tiedote 2/2023

Toimialajohtajan tervehdys

Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta ja arvokkaasta työstänne keravalaisten lasten ja nuorten eteen. Joulumaa-joululaulun sanoin haluan toivottaa teille kaikille rauhallista joulunaikaa ja hyvää tulevaa vuotta 2024.
Tiina Larsson

JOULUMAA

Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy;
Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy
Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa
Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa.

Joulumaasta kuvitellaan paljon kaikenlaista
Kuinka toiveet toteutuu ja on niin satumaista
Voi, jos jostain saada voisin suuren puurokauhan
Sillä antaa tahtoisin mä maailmalle rauhan.

Joulumaasta uskoo moni onnen löytävänsä,
mutta sepä kätkeytyy tai narraa etsijänsä.
Onnea, kun mikään mylly valmiiksi ei jauha,
itsestään on löydettävä ihmisen vain rauha.

Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä
Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä.

Someturva käyttöön Keravalla

Someturva on palvelu, joka suojaa sosiaalisen median vaaroilta ja auttaa, kun sosiaalisessa mediassa tulee vastaan ongelmatilanteita. Vuoden 2024 alusta lukien Someturva palvelee Keravan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaita ja opiskelijoita sekä opettajia 24/7.

Keravan kaupunginhallitus on 21.8.2023 kokouksessaan hyväksynyt Keravan kaupungin kaupunkiturvallisuusohjelman. Kaupunkiturvallisuusohjelmassa on nimetty toimenpiteitä, joiden avulla turvallisuutta on tarkoitus lisätä. Kaupunkiturvallisuusohjelmassa lasten ja nuorten pahoinvoinnin vähentämisen yhdeksi lyhyen aikavälin toimenpiteeksi on valittu Someturva-palvelun käyttöönotto perusopetuksessa ja lukiossa.

Someturva-palvelu on anonyymi ja matalan kynnyksen palvelu, jonka avulla kiusaaminen ja häirintä voidaan katkaista ennen ongelmien eskaloitumista. Apu on palvelun kautta saatavissa ajasta ja paikasta riippumatta. Sovelluksessa voi ilmoittaa somen vaikeasta tilanteesta 24/7.

Someturvan asiantuntijat, juristit, sosiaalipsykologit ja tekniset asiantuntijat, käyvät ilmoituksen läpi ja lähettävät käyttäjälle vastauksen, joka pitää sisällään oikeudelliset neuvot, toimintaohjeet ja psykososiaalisen ensiavun. Someturva-palvelu auttaa kaikissa koulussa ja sen ulkopuolella tapahtuvissa somen kiusaamis- ja häirintätilanteissa. Lisäksi Someturva-palvelun käyttö kerryttää kaupungille tilastotietoa käyttäjien kohtaamasta kiusaamisesta ja häirinnästä.

Someturvan avulla luodaan turvallisempi oppimisympäristö digitaalisessa maailmassa, parannetaan työturvallisuutta sekä ennakoidaan ja estetään somekatastrofit. Lisäksi tuetaan vastuuhenkilöiden oikeusturvaa.

Somekiusaaminen ei kohdistu pelkästään kouluaikaan. Tutkimusten mukaan joka toista suomalaista nuorta on kiusattu sosiaalisessa mediassa tai muualla netissä. Lähes joka neljäs opettaja ja alakoulun opettajista jopa yli puolet on havainnut koulussaan oppilaisiin kohdistuvaa nettikiusaamista. Yli puolet lapsista vastasi heihin olleen netin välityksellä yhteydessä henkilö, jonka he tiesivät tai epäilivät olleen aikuinen tai vähintään lasta viisi vuotta vanhempi henkilö. 17 prosenttia kertoi saaneensa seksuaalissävytteisiä viestejä viikoittain.

Digitaalinen maailma uhkaa turvallista oppimista. Sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen ja häirintä vaarantaa oppilaiden hyvinvoinnin sekä arjen jaksamisen. Verkossa tapahtuva kiusaaminen ja häirintä tapahtuu monesti aikuisilta piilossa, eikä siihen ole riittävän tehokkaita keinoja puuttua. Oppilas jää usein yksin.

Myös opettajat saavat apua työhönsä Someturvan kautta. Opettajat ja muu koulun henkilökunta tulee saamaan asiantuntijakoulutuksen someilmiöistä, valmiin oppituntimallin opetusvideoineen ilmiöstä ja someturvapalvelusta keskusteluun oppilaiden kanssa sekä valmiit viestipohjat huoltajille viestimiseen.

Vuosi 2024 olkoon someturvallisempi meille kaikille.

Lapsen oikeuksien taidenäyttely

Lapsen oikeuksien viikkoa vietettiin tänä vuonna 20.-26.11.2023 teemalla Lapsella on oikeus hyvinvointiin. Viikon aikana lapset ja nuoret perehtyivät lapsen oikeuksiin ja kansalliseen lapsistrategiaan. Lapsen oikeuksien viikon teeman käsittely aloitettiin Keravalla taidenäyttelyn avulla jo marraskuun alussa. Lasten taidenäyttely aloitti lapsistrategiaan ja lasten oikeuksien tutustumisen. Tutustumista jatketaan lukuvuoden 2023–2024 aikana erilaisilla projekteilla sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa.

Lapset ja nuoret Keravan päiväkodeissa, esiopetusryhmissä ja koululuokissa tekivät ihastuttavia taideteoksia teemalla Saan voida hyvin, saat voida hyvin. Teoksista järjestettiin taidenäyttely ympäri Keravaa. Töitä oli esillä marraskuun alusta joulukuun alkuun asti kauppakeskus Karusellissa, Sampolan alakerrassa sekä hammashoitolassa, kirjastossa lasten osastolla, Onnilassa, katupappilan ja Ohjaamon ikkunoissa sekä ikäihmisten hoivakodeissa Hopeahovissa, Vommassa ja Marttilassa.

Lasten ja nuorten osallisuus on tärkeä osa Keravan varhaiskasvatukseen ja perusopetuksen päivittäistä toimintaa. Taideprojektin avulla kannustettiin lapsia ja nuoria keskustelemaan ja kertomaan, mistä juuri heidän hyvinvointinsa muodostuu. Mitä hyvinvointi tarkoittaa lapselle tai lapsen mielestä? Taideprojektin teemaksi ohjeistettiin esimerkiksi alla olevien asioiden käsittely yhdessä lapsiryhmän/luokan kanssa:

• Sosiaalinen hyvinvointi – kaverisuhteet
  Millaiset asiat päiväkodissa/koulussa, kotona tai kaverisuhteissa tekevät onnelliseksi ja iloiseksi? Millaisista asioista tulee surullinen/ikävä olo?
• Digitaalinen hyvinvointi
  Mitkä asiat somessa (esimerkiksi Snapchat, TikTok, Instagram, Facebook) ja pelaamisessa tuottavat hyvää oloa? Millaisista asioista tulee surullinen/ikävä olo?
• Harrastaminen ja liikunta
  Millä tavalla harrastaminen, liikunta/liikkuminen tuottaa hyvää oloa ja hyvinvointia lapselle? Mitkä tekemiset (leikit, pelit, harrastukset) lisäävät hyvää oloa? Millaisista harrastamiseen/liikuntaan liittyvistä asioista tulee surullinen/ikävä olo?
• Lapsilta ja nuorilta nouseva omavalintainen teema/aihe.

Lapsiryhmät ja luokat osallistuivat todella aktiivisesti ja ihanan luovasti taidenäyttelyn rakentamiseen. Monet ryhmät/luokat olivat tehneet koko ryhmän kanssa yhteisen, upean teoksen. Monissa teoksissa on maalattu tai rakennettu pahvista tai massasta lapsille tärkeitä, hyvinvointia lisääviä asioita. Lasten ja nuorten töihin oli panostettu oikein kunnolla. Töitä tuotiin esille enemmän kuin järjestäjätaho uskalsi toivoa. Monet lasten vanhemmat kävivät katsomassa töitä esittelypaikoilla, ja hoivakodeissa ikäihmiset järjestivät näyttelykävelyitä lasten töitä katsomaan.

Lapsen oikeuksien toteutumisesta huolehtivat kaikki aikuiset. Löydät lisää materiaalia lasten oikeuksien käsittelyyn lasten kanssa seuraavilta verkkosivustoilta: Lapsistrategia, LapsenOikeudet365 – Lapsistrategia, Varhaiskasvatus – Lapsenoikeudet.fi ja Kouluille – Lapsenoikeudet.fi

Mitä se koulun yhteisöllinen opiskeluhuolto oikein on?

Yhteisöllinen opiskeluhuolto, eli tuttavallisemmin yhteisöllinen hyvinvointityö, on osa lakisääteistä opiskeluhuoltoa. Yhteisöllinen hyvinvointityö on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ammattilaisten yhteinen tehtävä. Opiskeluhuollon tulisi toteutua ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä, koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä hyvinvointityönä.

Suunnitelmallista terveyttä, turvallisuutta ja osallisuutta edistävää toimintaa

Koulujen arjen tasolla yhteisöllinen hyvinvointityö on ennen kaikkea kohtaamista, ohjaamista ja välittämistä. Se on myös esimerkiksi koulunkäynnin tukemista, ennaltaehkäisevää päihdekasvatusta, kiusaamisen ja väkivallan sekä poissaolojen ennaltaehkäisyä. Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu yhteisön hyvinvoinnista.

Rehtori johtaa koulun hyvinvointityötä ja vastaa hyvinvointia edistävän toimintakulttuurin kehittämisestä. Hyvinvointityötä suunnitellaan yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokouksissa, joihin osallistuu opiskeluhuollon sekä kasvatuksen ja opetuksen työntekijöitä. Myös oppilaat ja huoltajat osallistuvat yhteisöllisen hyvinvointityön suunnitteluun.

Tunne- ja hyvinvointitaitoja opetellaan eri oppiaineiden tunneilla sekä esimerkiksi monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa, luokanvalvojan tunneilla ja koko koulun tapahtumissa. Luokka-asteille tai luokille voidaan kohdentaa myös valittuja, ajankohtaisia sisältöjä tarpeen mukaan.

Monialaista ammattilaisten välistä yhteistyötä ja yhdessä tekemistä

Hyvinvointialueen työntekijät tekevät yhteistyötä opettajien, kouluvalmentajien, perheohjaajien ja koulunuorisotyöntekijöiden kanssa.

Kuraattori Kati Nikulainen toimii kolmella keravalaisella alakoululla. Kerrottavaa yhteisöllisestä hyvinvointityöstä hänellä olisi vaikka millä mitalla. ”Ensimmäisinä nousevat mieleen kaikille Keravan 1.–2.-luokkien oppilaille yhteistyössä toteutettavat turvataitotunnit sekä 5.–6.-luokkalaisille suunnatut Hyvis vastaan pahis -kokonaisuudet.”

Myös koulunuorisotyöntekijät ja kouluvalmentajat järjestävät yhteistyökumppaniensa kanssa monenlaista hyvinvointia tukevaa toimintaa. Kaikille 7.-luokkalaisille järjestetään yläkouluun kiinnittymistä tukevia ryhmäyttämisiä. ”Myös kuraattorit ja psykologit ovat olleet vahvasti mukana ryhmäytyksissä, ohjaamassa, tukemassa, seuraamassa ja auttamassa monin tavoin. Se on yksi esimerkki sujuvasta yhteistyöstä eri ammattilaisten välillä kouluissa”, koulunuorisotyön koordinaattori Katri Hytönen kertoo.

Matalan kynnyksen kohtaamisia ja syventyviä keskusteluja

Päivölänlaakson koulussa hyvinvointityötä toteutetaan muun muassa jalkautumalla luokkiin. Kattavalla porukalla – kuraattori, rehtori, koulunuorisotyö, perheohjaaja, terveydenhoitaja – kaikki luokat kohdataan ”hyvän koulupäivän reppujen” parissa lukuvuoden aikana. Myös välitunnit ovat tärkeitä yhteisöllisen hyvinvointityön kohtaamispaikkoja.

Lue lisää esimerkkejä yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamisesta keravalaisissa kouluissa.

Keravan kouluterveyskyselyn tulokset vuodelta 2023

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa kouluterveyskyselyn joka toinen vuosi. Kyselyn perusteella saadaan tärkeää tietoa oppilaiden ja opiskelijoiden kokemasta terveydestä, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Vuonna 2023 kysely toteutettiin maalis-huhtikuussa 2023. Kyselyyn osallistuivat Keravalla perusopetuksen 4. ja 5. luokan ja 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Kyselyyn Keravalla vastasi 77 prosenttia 4.–5. luokan oppilaista sekä 57 prosenttia 8.–9. luokan oppilaista. Lukiolaisista kyselyyn vastasi 62 prosenttia opiskelijoista. Alakoululaisten osalta vastausprosentti oli maan keskitasoa. Yläkoululaisten ja lukiolaisten osalta vastausprosentti jäi maan keskitasoa alhaisemmaksi.

Suurin osa kyselyyn vastanneista oppilaista ja opiskelijoista oli tyytyväisiä elämäänsä sekä koki terveydentilansa hyväksi. Joskin terveydentilansa keskinkertaiseksi ja huonoksi kokeneiden osuus oli jonkin verran kasvanut yläkoululaisten ja lukiolaisten osalta aikaisempaan kyselyyn verrattuna. Valtaosalla lapsista ja nuorista oli myös jokin viikoittainen harrastus. Alakoululaisista lähes puolet liikkuu vähintään tunnin päivässä. Liikunnan määrä kuitenkin laskee iän myötä, sillä yläkoululaista tunnin päivässä liikkuu enää noin 30 prosenttia ja lukiolaisista alle 20 prosenttia.

Nuorten yksinäisyyden kokemus yleistyi korona-aikana. Nyt sen yleistyminen on taittunut ja prosenttiosuudet ovat laskeneet. Poikkeuksena kuitenkin 4. ja 5. luokan oppilaat, joilla yksinäisyyden kokemus oli lievästi kasvanut. Yksinäiseksi itsensä kyseisten ikäluokkien oppilaita koki noin viisi prosenttia kyselyyn vastanneista.

Valtaosa oppilaista ja opiskelijoista pitää koulukäynnistä. 4. ja 5. luokan oppilaista näin kokee yli 70 prosenttia oppilaista. Samoin suurin osa oppilaista ja opiskelijoista kokee myös olevansa tärkeä osa koulu- tai luokkayhteisöä. Kouluinnostus on kuitenkin laskenut kaikissa tutkimukseen osallistuneissa ikäluokissa. Koulu-uupumuksen yleistyminen on puolestaan pääosin pysähtynyt ja kääntynyt laskuun yläkouluissa ja toisella asteella. 4. ja 5. luokkalaisten keskuudessa koulu-uupumus on lievästi kasvanut.

Kouluterveyskyselyn mukaan monet elämän haasteet näyttäytyvät tytöillä selvästi poikia vahvempina. Tämä koskee niin oman terveydentilan kokemusta, mielen hyvinvointia kuin joutumista seksuaalisen häirinnän kohteeksi.

Kouluterveyskyselyn tulokset – THL

Kasvon toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet vuodelle 2024

Keravan kaupunkistrategia tähtää siihen, että Keravalla arki on onnellista ja sujuvaa. Kasvon strategisia tavoitteita kehitettiin entistä kuvaavammiksi ja mitattavuudeltaan toimivammiksi. Jokainen vastuualue on määritellyt itselleen kuusi mitattavaa tavoitetta vuodelle 2024.

Uusien ajatusten kärkikaupunki

Kasvon tavoite on, että lapsista ja nuorista kasvaa rohkeita ajattelijoita. Tahtotilana pyritään siihen, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus olla oman elämänsä sankareita. Tähän liittyvät mittarit mittaavat sitä, kuinka kasvua ja oppimista onnistutaan tukemaan suunnitelmallisesti, ennaltaehkäisevästi, oikea-aikaisesti sekä moniammatillisesti.

Esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen aiheeseen liittyvillä strategisilla mittareilla mitataan positiivisia oppimiskokemuksia ja vastaukset tähän kerätään asiakastyytyväisyys- sekä oppilaskyselyistä. Lukiokoulutuksessa puolestaan tavoitellaan ylioppilastutkinnon puoltopisteiden keskiarvon nousua.

Sydämessä keravalainen

Toimialan tavoitteena on elinikäinen oppiminen ja tahtotilana se, että lapset ja nuoret voivat hyvin ja säilyttävät oppimisen ilon. Mittareissa on pyritty siihen, että lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edellytykset paranevat.

Lukiossa aiheeseen liittyvän mittarin taustakysymyksessä kysytään sitä, kuinka innostavia oppilaitoksen työtavat opiskelijoista ovat. Kasvun ja oppimisen tuen vastuualue pyrkii puolestaan tavoitteessaan nostamaan integroitujen erityisen tuen oppilaiden määrää suhteessa kaikkien erityisen tuen oppilaiden määrään Keravalla.

Hyvinvoiva viherkaupunki

Kasvon toimialan kolmantena tavoitteena on, että lapsista ja nuorista kasvaa aktiivisia ja hyvinvoivia. Tahtotilana pyritään siihen, että lasten ja nuorten turvalliseen elämään kuuluvat liikunta, luonto ja terveet elämäntavat. Tavoitteissa mitataan kuinka aktiivisia lapset ja nuoret ovat, kuinka hyvin he voivat ja kuinka turvalliseksi he kokevat oppimisympäristönsä.

Päivittäinen liikuntahetki on tärkeä kaikissa ikäryhmissä. Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on, että jokainen lapsiryhmä tekee viikoittaisen retken lähiluontoon sekä viettää suunnitellun liikuntahetken päivittäin. Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa tavoitteena on, että kaikki pääsevät osallistumaan päivittäiseen liikuntatuokioon Keppi ja porkkana -projektin myötä.

Kasvun ja oppimisen tuen vastuualueella tavoitteena on, että kotiryhmätoiminta olisi käytössä vähintään puolessa Keravan koulujen opetusryhmistä. Lisäksi hyvinvointia tuetaan ottamalla käyttöön vuoden 2024 alusta Someturva -palvelu perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaille, opiskelijoille sekä henkilökunnalle. Palvelun tavoitteena on päästä ammattimaisesti puuttumaan lasten ja nuorten sosiaalisessa mediassa kohtaamaan kiusaamiseen, häirintään ja muuhun epäasialliseen toimintaan ja siten vahvistaa hyvinvointia ja turvallista elämää.

Vinkki

Kaikki Kasvokkain-tiedotteet löydät verkkosivuilta kasvatuksen ja opetuksen toimialan uutisista helposti hakusanalla Kasvokkain. Kasvokkain-tiedotteet löytyvät myös intrasta Kasvon sivustolta, linkki tiedotesivulle on sivuluettelossa alimmaisena.