Kasvokkain-tiedote 1/2023

Toimialajohtajan tervehdys

Alkaneena lukuvuotena pyrimme erityisesti kehittämään toimialan sisäistä vuorovaikutusta. Etenkin tapetilla on toimialan hallinnon ja kentän yhteenkuuluvuuden, tiedonkulun ja osallisuuden vahvistaminen.  

Kasvatuksen ja opetuksen toimialan Kasvokkain-tiedote aloittaa ilmestymisen pitkän tauon jälkeen. Tervetuloa taas lukemaan kuulumisia lasten ja nuorten kasvuun ja oppimiseen liittyvistä tärkeistä ja mielenkiintoisista asioista. Kasvatuksen ja opetuksen toimialan hallinnossa on paljon mietitty keinoja, joiden avulla voisimme lisätä vuorovaikutusta toimialan sisällä. Kasvokkain-tiedote on yksi konkreettinen tapa. 

Alkaneena lukuvuotena on tarkoitus, että Kasvon johtoryhmä jatkaa yksiöihin jalkautumista. Tavoitteena on tutustua yksiköihin ja niiden toimintaan sekä päästä henkilökohtaisesti näkemään työntekijöitä ja päiväkotien ja koulujen arkea. Jalkautuminen on osa johtoryhmän kehittymissuunnitelmaa. Vierailukerta koostuu yksikön johtoryhmän tapaamisesta, tutustumiskierroksesta yksikön tiloihin ja johtoryhmän omasta kokouksesta. Joskus johtoryhmän yksikkövierailu päättyy lautakunnan kokoukseen.    

Toimialan avoimuuden lisäämiseksi ja tiedonkulun parantamiseksi johtoryhmän kokouksista on jo jonkin aikaa julkaistu Kertussa yhteenveto kokouksessa käsitellyistä asioista.  

Toimialaa koskevat strategiset linjaukset päätetään kasvatus- ja opetuslautakunnassa. Lautakuntaan päätöksentekoon tulevat asiat valmistellaan vastuualueilla. Esityslistat julkaistaan kokousta edeltävänä perjantaina kaupungin nettisivuilla. Kokouksen päätöksistä hallintopäällikkö julkaisee mediatiedotteen kokouksen jälkeisenä päivänä. Lautakunnan tekemistä päätöksistä ja toimialan hallintoon liittyvistä, valmistelussa olevista asioista viestitään toimialakokouksissa, jotka pidetään pääsääntöisesti lautakunnan kokousta seuraavana aamuna. Toimialakokouksissa ovat kutsuttuina Kasvon johto, yksiköiden johtajat, vastuualueiden asiantuntijat ja koko toimiston väki. Lisäksi pääluottamusmies sekä työsuojeluvaltuutettu on kutsuttu toimialakokouksiin. 

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä edistämme paitsi Kehryissä neljä kertaa vuodessa, niin myös luottamusmiestapaamisissa noin kerran kuukaudessa. Luottamusmiestapaamiset on sovittu erikseen varhaiskasvatuksen asioille ja yleissivistävän koulutuksen asioille. Näin pyrimme hyvässä hengessä rakentamaan ja kehittämään Keravan kasvatuksen ja opetuksen järjestämis- ja menettelytapoja. 

Hyvää syyslukukauden jatkoa ja virkistävää syyslomaa kaikille!

Keppi & porkkana -päivä 26.10.

Keppi & porkkana -päivä järjestetään torstaina 26.10. Päivän päätapahtuma pidetään Keravanjoen koululla, jonne on kutsuttu median lisäksi laajasti kuntapäättäjiä ja virkamiehiä sekä liikunta- ja hyvinvointialan vaikuttajia.

Päätapahtuman ohjelma alkaa Keravanjoen oppilaiden ja opettajien keppijumpalla klo 10–10.30. Sen jälkeen kutsuvieraille esitellään Keppi & porkkana -hyvinvointimallia syksyn 2022 esiselvityksestä tähän päivään, kun Keravan kouluissa keppijumppaa noin 5 300 opettajaa ja oppilasta eskareista lukiolaisiin. Lopuksi klo 11.15 alkaen vieraille tarjotaan koululounas ruokalassa.

Keravanjoen koulun päätapahtuman lisäksi myös kaikissa muissa peruskouluissa keppijumpataan 26.10. klo 9–9.15. Halutessaan koulut voivat kutsua myös lasten vanhempia ja isovanhempia tutustumaan ja osallistumaan jumppahetkeen.

Keravan lukiossa keppijumppa järjestetään 26.10. klo 9.30 alkaen. Lukiolaisten keppijumppaan ovat tervetulleita osallistumaan mahdollisuuksiensa mukaan myös Keravan kaupungin henkilökunta eri toimialoilta.

Keppi & Porkkana -hyvinvointihanke käynnistyi Keravalla syksyllä 2022 esiselvityksellä, johon osallistui Keravanjoen koulun 5.- ja 8.-luokkalaisten ryhmä sekä Keravan lukion ensimmäisen vuosikurssin ryhmä. Saavutettujen hyvien kokemusten ja testitulosten myötä säännölliset keppijumppatuokiot haluttiin mahdollistaa kaikissa kouluissa. Säännöllisellä keppijumpalla pyritään edistämään niin oppilaiden kuin opettajien hyvinvointia ja vaikuttamaan pysyvästi lasten liikuntatottumuksiin.

Kasvon toimialajohtaja Tiina Larsson painottaa keppijumpan kokonaisvaltaisia hyötyjä: ”Sen lisäksi että säännöllinen keppijumppa edistää monipuolisesti fyysistä hyvinvointia, lisää liikkuvuutta ja tarjoaa palauttavan tauon päivään, se edistää työyhteisöjen, päiväkotien ja koulujen sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Jumppaan voivat osallistua oppilaiden ja opetushenkilöstön lisäksi myös talon siistijät, keittiön väki ja hyvinvointialueen oppilashuollon työntekijät. Parhaassa tapauksessa siitä tulee oppilaille terveellinen tottumus, jonka he tartuttavat kotona vanhempiinsa ja sisaruksiinsa ja josta kehittyy liikunnallinen elämäntapa ehkä jopa koko perheelle.”

Kouluvalmentajat pysyvä osa perusopetuksen arkea

“Moi, miten menee?”

Mediaa seuratessa ei ikäviltä koulu-uutisilta aina voi välttyä. On koulupoissaoloja, yksinäisyyttä, haasteita jaksamisessa ja oppimistulostenkin sanotaan romahtaneen.

Haasteisiin on viime vuosina pyritty vastaamaan ympäri Suomea palkkaamalla opetukseen sitomatonta henkilöstöä, jonka tehtävänä on oppilaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden tukeminen. Yksi tällainen ammattiryhmä on kouluvalmentajat.

“Meidän kouluvalmentajalle on helppo mennä puhumaan mistä vaan.”

Kouluvalmentajien työtä on olla läsnä, kohdata, kuunnella, ohjata, tehdä yhteistyötä ja katsoa asioita nuoren näkökulmasta. Kouluvalmentajat ovat helposti lähestyttäviä koulun aikuisia kohtaamassa erilaisia ja eri tilanteista tulevia nuoria. Välillä lyhyt kohtaaminen tai kuulumisten vaihto on oppilaiden paras hetki päivässä.

Yhteisöllistä ja ennaltaehkäisevää tiimityötä

Kouluvalmentajat osallistuvat koulun ohjaus- ja kasvatustyöhön. Kouluilla on opetustehtävän ohella muun muassa velvollisuus ennaltaehkäistä poissaoloja, kiusaamista ja syrjintää sekä oppilaiden päihteiden käyttöä.

Tässä yhteisöllisessä kasvatus- ja hyvinvointityössä kouluvalmentaja on tärkeä tiimipelaaja opetus- ja opiskeluhuollon työntekijöiden rinnalla. Kouluvalmentaja pelaa yhteiseen maaliin muiden nuorten parissa toimivien tahojen, kuten nuorisotyön kanssa. Oppilaiden vahvuuksia tuetaan ja heitä autetaan löytämään rakentavia tapoja viettää vapaa-aikaa yhdessä toisten kanssa.

Kouluvalmentajan työ Keravalla painottuu kouluhyvinvointia tukevaan yhteisölliseen toimintaan. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi erilaisten tapahtumien tai välituntitoiminnan järjestämistä, osallisuusryhmien ohjaamista, luokkien havainnointia, ryhmäyttämistä tai muuta ryhmän hyvinvointia tukevaa luokkatyöskentelyä. Yksittäisiä nuoria tuetaan arjen läsnäolon ja kohtaamisen kautta sekä ohjaamalla heitä nuorille tarkoitettujen palvelujen piiriin. Sovittaessa kouluvalmentaja voi tukea yksittäistä oppilasta tilapäisesti myös intensiivisemmin kouluarjen sujumisessa.

Kouluvalmentajien työ on vaikuttavaa

Yhteisöllisen ja osallistavan toiminnan on havaittu edesauttavan nuorten jaksamista koulussa. Kouluvalmentajan työssä näkee konkreettisesti, miten nuoret löytävät omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa. Työn merkityksellisyys näkyy pienissä arjen kohtaamisissa, joissa nuorten huomaa rohkaistuvan tai osoittavan luottamusta. Keravalla on jo useamman vuoden toiminut kolme työntekijää kouluvalmentajan tehtävissä. Kouluvalmentajien tehtävä on suunniteltu vakinaistettavaksi, joten jatkossa kouluvalmentajat tulevat olemaan entistä tiiviimmin osa keravalaisten koulujen henkilöstöä.

Lue lisää kouluvalmentajien työstä Kouluvalmentajan käsikirjasta.

Kalevan päiväkodin peruskorjaus on valmistunut

Kalevan päiväkodin peruskorjaus on valmistunut elokuun alussa ja päiväkoti pääsi muuttamaan takaisin ”kotiin” väistötiloissa vietetyn vuoden jälkeen.

Sisällä päiväkodissa seinät ja lattiat ovat saaneet uudet pinnat, ja seinien värimaailma on muuttunut valkoisesta värilliseksi. Kaikilla ryhmillä on omat värinsä: vihreä, oranssi ja harmaa.

Vanhassa talomiehenasunnossa toimiva pientenryhmä on myös kokenut muodonmuutoksen. Tilaa on avarrettu ja myös pienten ryhmä on saanut oman auringonkeltaisen värin seinälle.

Päiväkodin pihaa ympäröi uusi punainen aita, omenapuu kasvaa edelleen keskellä pihaa ja se on saanut ympärilleen asfalttipinnan, jossa valkoiset viivat kiemurtelevat kutsuen lapsia leikkimään ja pelaamaan. Sileät kalliot muodostavat pihalla mäkiä, joissa talvella pulkkien ja liukureiden on hyvä kiitää lunta pitkin. Puut ja pensaat muodostavat pihalle oman ”lähimetsän” joka houkuttaa lapsia leikkimään, tutkimaan ja seikkailemaan.

Päiväkodin Haltioiden ryhmän viisivuotiaat ovat tyytyväisiä uuteen päiväkotiin ja kertovat, että parasta päiväkodin pihassa on lauttikset eli lautakeinut, joilla saa kovat vauhdit. Myös hämähäkkikeinu ja mahdollisuus leikkiä metsäpihalla on Haltioiden mieleen. Sisällä on kuulemma hyvä leikkiä hamahelmillä.

Myös päiväkodin työntekijöiden mielestä päiväkodille on ollut hienoa palata ja peruskorjauksessa on onnistuttu. Maahisten ryhmän varhaiskasvatuksen opettajat Virpi ja Riikka ovat hyvin tyytyväisiä remonttiin ja pitävät varsinkin piha-aluetta erityisen onnistuneena. Myös uudet ikkunat ja lattia, päiväkodin hyvä akustiikka sekä aiempaa avarammat eteistilat saavat heiltä kiitosta.  Virpi ja Riikka esittävät vielä toiveen, että vastaisuudessa henkilöstö pystyisi entistä enemmän vaikuttamaan sisätilojen värimaailmaan sekä muihin ratkaisuihin, kuten kuivauskaappien sijoitteluun ja määrään. Haltioiden ryhmän varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Harri kertoo, että remontissa on toteutettu paljon hyviä uudistuksia ja päiväkodin ilme raikastui remontissa paljon, positiivinen muutos kaikkiaan hän summaa.

Sisäiset siirrot koulujen opetushenkilöstölle

Keravan kaupunkistrategiassa innostunut henkilöstö on edellytys hyvän elämän kaupungin toiminnalle. Pyrimme ylläpitämään ja kasvattamaan henkilöstön innostusta muun muassa tarjoamalla mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Yksi tapa kehittää osaamista on työkierto, jonka avulla voi päästä näkemään uusia toimintatapoja työskentelemällä toisessa työyksikössä tai työtehtävässä joko määräaikaisesti tai pysyvästi.

Kasvatuksen ja opetuksen toimialalla koulujen opetushenkilöstölle tarjotaan mahdollisuus hakeutua työkiertoon sisäisillä siirroilla. Opettajilla siirrot ajoittuvat yleensä uuden lukuvuoden alkamiseen elokuussa ja halukkuutta työkiertoon tiedustellaan jo edellisen vuoden lopulla. Opettajia tiedotetaan tänäkin vuonna marraskuussa Wilma-viestillä mahdollisuudesta työkiertoon virantoimituspaikkaa vaihtamalla. On myös mahdollista hakeutua toiseen tehtävään kelpoisuusehtojen mukaisesti. Toisinaan työkierto voi ajoittua muuhunkin lukuvuoden ajankohtaan, riippuen siitä miten avoimia tehtäviä on tarjolla.

Tehtävän tai virantoimituspaikan vaihto edellyttää työntekijän omaa aktiivisuutta ja yhteydenottoa esihenkilöön. Työkiertoa harkitsevan kannattaa siis seurata tiedotteita aiheesta. Siirtoa anotaan kasvatuksen ja opetuksen toimialalla erillisellä lomakkeella, jota voi kysyä omalta esihenkilöltä. Siirtoanomukset käsitellään vuodenvaihteen tienoilla seuraavan lukuvuoden henkilöstösuunnittelun yhteydessä ja siirtojen toteutumisesta pyritään ilmoittamaan tammikuussa.

Varhaiskasvatuksen ja muun henkilöstön osalta työkierrosta kerrotaan tarkemmin seuraavassa Kasvokkain-julkaisussa.

Innostu sinäkin kokeilemaan rohkeasti työkiertoa!

Miksi Keravan kaikissa kouluissa kokeillaan pitkäkestoisia kotiryhmiä?

Ihmisen sosiaalinen pääoma rakentuu yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta. Se edistää niin yksilöllistä kuin yhteiskunnallistakin hyvinvointia ja sitä voi kasvattaa oppilaiden jokapäiväisessä kouluarjessa, mutta sitä on tietoisesti johdettava. Tämän takia perusopetuksen vastuualueella kaikkien koulujen rehtoreiden kesken on sovittu, että jokaisessa keravalaisessa koulussa hyödynnetään pysyväisluonteisia kotiryhmiä.

Pitkäkestoiset kotiryhmät tukevat oppilaiden osallistumisen mahdollisuuksia ja voivat lisätä ryhmän jäsenten välistä luottamusta, tukea ja myös jokaisen omaa sitoutumista omiin ja yhteisiin tavoitteisiin. Vuorovaikutustaitoihin panostaminen ja ryhmäpedagogiikan tietoinen hyödyntäminen voi myös tuoda oppilaille lisää kavereita, vähentää yksinäisyyttä, ulkopuolelle jäämistä, kiusaamista ja häirintää, mutta sen juurruttamiseksi tarvitaan osaamista ja ponnisteluita. Niinpä ryhmäpedagogiikan ja kotiryhmätoiminnan asiantuntijat ovat vuoden 2023 aikana perehdyttäneet ensin kaikki rehtorimme ja sen jälkeen vierailleet kaikkien Keravan peruskoulujen henkilöstökokouksissa. Heidän kanssaan on voinut keskustella erilaisista havainnoista ja haasteista ryhmädynamiikan kehittämiseen liittyen.

Koulut ovat saaneet itse valita, millaisella rytmillä ja organisoinnilla he parhaiten toteuttavat kotiryhmätoimintaa.

Miksi pitkäkestoisia ryhmiä?

Jatkuvasti eri oppiaineissa startattavat ryhmätyöskentelyt eivät juurikaan kehitä oppilaiden sosiaalisia taitoja sillä niissä ryhmä ei ehdi käydä läpi ryhmän kehittymisen vaiheita. Niissä ei kovinkaan usein ehdi muodostua oppilaiden välille hyväksyntää, välittämistä, luottamusta, tuen antamista tai sitoutumista. Sen sijaan oppilaiden ja opettajien aikaa ja energiaa kuluu yhä uudelleen ja uudelleen työskentelyn aloittamiseen sekä järjestäytymiseen. Kaikki lyhytkestoinen ryhmätyöskentely ei tietenkään ole turhaa, mutta ryhmädynaamisten vaiheiden tietoisempi hyödyntäminen voisi auttaa monia oppilaita ja rauhoittaa myös opetustilanteita. Jokainen opettaja voi edesauttaa sitä, että kotiryhmän jäsenten aktiivisuus ja henkilökohtainen sitoutuminen lisääntyy ja että ryhmän sisäinen kontrolli auttaa myös yksittäisiä jäseniä pysymään tavoitteissa.

Miksi pieniä ryhmiä?

Suuressa ryhmässä joudutaan jatkuvasti hakemaan omaa paikkaa eikä oma asema ole aina stabiili. Suurenkin ryhmän negatiivista dynamiikkaa (esimerkiksi kiusaamista) on mahdollista ohjata pienryhmien kautta ja päästä kohti yhteisiä kasvatustavoitteita. Aikuisten puuttuminen kiusaamiseen ei kuitenkaan ole yhtä tehokasta kuin vertaisten. Sen takia koulun rakenteiden tulee tukea ryhmäpedagogiikkaa, mikä edistää kiusaamisen ehkäisyä ilman, että kenenkään pitää pelätä oman asemansa heikkenemistä.

Oppilaiden tutustuminen toisiinsa on helpompaa, kun vuorovaikutuskuvioiden määrä laskee vakiintuneessa pienryhmässä. Samalla kasvaa jäsenten osallistumismahdollisuus sekä sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja toimintaan. Jos verrataan pienryhmädynamiikan hyötyä urheilujoukkueeseen, niin voidaan hyvin ymmärtää, miten jatkuva oman pelipaikan säilyttämisen paine ja tiuhaan vaihtuvat kokoonpanot rasittavat ryhmän kehittymistä, ja voivat myös vaikuttavaa yksilön käsitykseen itsestään; milloin olet in ja milloin olet out.

Turvallisuus ja kaverit

Tiedämme, että jokainen tarvitsee vertaisryhmän. Ilman aikuisten puuttumista saattaa käydä niin, että jotkut jäävät ryhmien ulkopuolelle tai ohjautuvat sellaisiin ryhmiin, mitkä eivät ole hyväksi heille itselleen. Uskon siihen, että kun rehtorit hyödyntävät toimivaltaansa rakenteellisen välinpitämättömyyden riskien (eli ratkaisukeskeisen toiminnan esteiden) minimoimisessa ja kun opettajat osaavat vahvistaa oppilaiden sosiaalista pääomaa tietoisilla pedagogisilla valinnoilla, voidaan lisätä myös oppilaiden turvallisuuden tunnetta.

Kaverit usein ovat se koulun vetovoimatekijä, mutta miksi emme hyödynnä sitä paremmin? Oppilaiden pysyväisluonteisia kotiryhmiä tukeva pedagogiikka voi vaikuttaa positiivisesti oppilaiden vuorovaikutussuhteiden kehittymiseen, mikä puolestaan voi vähentää mm. yksinäisyyttä, kiusaamista, häirintää, jopa riskiä väkivaltaiseen käyttäytymiseen.

Lopuksi

On tärkeää rehellisesti tarkastella omia uskomuksia tiedosta, oppimisesta, yhteistyöstä ja työn tekemisestä, koska ne uskomuksemme todennäköisesti vaikuttavat myös pedagogisiin valintoihimme ja siihen, miten me aikuiset teemme työtämme.

Seuraava Kasvokkain-tiedote julkaistaan joulukuussa.