Digi-illassa käytiin keskustelua lasten ja nuorten mobiililaitteiden käytön hyvistä ja huonoista puolista
Kaupunki järjesti syyskuussa digi-illan, jossa keskusteltiin lasten ja nuorten mobiililaitteiden käytöstä, tuotiin esiin erilaisia näkökulmia aiheesta sekä tietoa ja työkaluja koulujen henkilöstölle, oppilaille ja perheille mobiililaitteiden käyttöön ja käytön rajoittamiseen.
Digi-illan aikana esiteltiin huoltajille ja oppilaille tehdyn digilaitteiden käyttöä koskevan kyselyn tulokset. Lisäksi illan tavoitteena oli kuulla oppilaiden, henkilöstön, huoltajien sekä asiantuntijoiden mielipiteitä mobiililaitteiden käytöstä koulupäivän aikana ja saada digi-iltaan osallistuneilta evästystä koulujen järjestyssääntöjen muokkaamiseen mobiililaitteiden käytön osalta. Illan aihe on erittäin ajankohtainen, koska meneillään on valtakunnallinen lakivalmistelu koulujen kännykkäkiellosta.
”Kaupunki on syksyllä käynnistänyt kaikkien koulujen yhteisten järjestyssääntöjen päivittämisen mobiililaitteiden käytön osalta. Järjestyssääntöihin on tarkoitus tehdä tarkennuksia, jotka astuvat voimaan joululoman jälkeen kevätlukukauden alkaessa”, kertoo perusopetusjohtaja Terhi Nissinen. ”Koulujen järjestyssäännöt käsitellään aina yhdessä henkilöstön sekä oppilaskuntien kanssa ja ehdotetuista muutoksista keskustellaan marraskuun aikana kaikkien koulujen oppilaskuntien hallituksissa.”
Kyselyn vastauksissa huomattavia eroja huoltajien ja oppilaiden välillä
Ennen digi-iltaa oppilaita ja huoltajia oli pyydetty vastaamaan digilaitteiden käyttöä koskeviin kyselyihin, joihin saatiin vastauksia 158 huoltajalta ja 48 oppilaalta. Oppilaista kyselyyn vastasivat 5.–9. luokkalaiset. Kyselyiden tulokset esiteltiin digi-illan aluksi.
Kyselyyn vastanneista huoltajista melkein 60 prosenttia arvioi lapsensa digilaitteiden käytön olevan keskimäärin 1–3 tuntia päivässä, kun kyselyyn vastanneista oppilaista yli 40 prosenttia arvioi käyttävänsä digitaalisia laitteita yli 4 tuntia ja melkein 30 prosenttia 2–3 tuntia. Oppilaille suosituimpia mobiililaitteiden käyttötapoja olivat videoiden katselu, kavereiden kanssa juttelu eri viestintäkanavissa sekä musiikin kuuntelu. Selkeästi vähiten mobiililaitteita taas käytettiin kirjojen lukemiseen tai kuunteluun. Kysyttäessä huoltajien arviota oppilaiden mobiililaitteiden käytöstä, he arvioivat, että eniten laitteita käytettiin videoiden katseluun, pelien pelaamiseen ja jutteluun kavereiden kanssa. Vähiten huoltajat arvioivat laitteita käytettävän eri somekanavissa olemiseen, kirjojen lukemiseen tai kuunteluun sekä koulutehtävien tekemiseen.
Huoltajien ja oppilaiden vastauksia vertailtaessa esiin nousi selviä eroja. Huoltajat olivat arvioineet laitteita käytettävän selkeästi vähemmän eri somekanavissa olemiseen verrattuna oppilaiden arvioimaan käyttöön. Lisäksi huoltajat arvioivat digilaitteita käytettävän toiseksi eniten pelien pelaamiseen, kun oppilaiden vastauksissa pelien pelaaminen oli vasta viidenneksi suosituinta.
Huoltajista 85 prosenttia kertoi laatineensa säännöt digilaitteiden käytöstä, joista useimmat koskivat rajoituksia laitteiden käytölle tietyissä tilanteissa tai tietynlaisille sisällöille. Oppilaista 67 prosenttia kertoi, että heillä on sääntöjä digilaitteiden käyttöön ja useimmiten nämä säännöt rajoittivat laitteiden käyttöä tietyissä tilanteissa. Huoltajista 65 prosenttia oli erittäin tai jonkin verran huolestunut lapsensa digilaitteiden käytöstä. Oppilaista sen sijaan kukaan ei ollut erittäin huolestunut ja vain 17 prosenttia oli jonkin verran huolestunut digilaitteiden käytöstä.
Huoltajista yli 90 prosenttia toivoi yhteisiä linjauksia digilaitteiden ja median käytöstä sekä lapsensa omassa luokassa että koulussa. Oppilaista sen sijaan yhteisiä linjauksia toivoi omassa luokassa vain 21 prosenttia ja omassa koulussa 29 prosenttia. Kaikkiin Keravan kouluihin yhteisiä linjauksia toivoi huoltajista melkein 90 prosenttia ja oppilaista melkein 40 prosenttia. Huoltajista melkein 70 prosenttia toivoi linjauksia myös vapaa-ajalle, kun oppilaista vain 21 prosenttia toivoi yhteisiä linjauksia vapaa-ajalle.
Illan lopuksi keskusteltiin ja jaettiin eri näkemyksiä
Digi-ilta lopuksi digilaitteiden käytöstä kertoivat näkemyksiään Helsingin yliopiston tutkijatohtori Erika Maksniemi sekä Keravan kirjaston kirjastopedagogi Anna Jalo sekä Someturvan sosiaalipsykologi Maija Komonen. Ilta päättyi kokemusasiantuntijoiden paneelikeskusteluun. Kokemusasiantuntijoiden paneelikeskustelussa koulujen henkilöstö, oppilaat, huoltajat, illan asiantuntijavieraat sekä nuorisovaltuuston puheenjohtaja toivat esille kännyköiden käyttöä sekä käytön hyödyllisyyden että haitallisuuden näkökulmasta.
Paneelikeskustelussa puhelimet ja niiden käyttö nähtiin hyödyllisenä ja tarpeellisena verkostoitumisen sekä verkostojen ja kaverisuhteiden ylläpitämisen välineenä. Tämän vuoksi paneelikeskusteluun osallistuneet nuoret näkivät puhelimien täyskiellon koulupäivän tai välituntien aikana riskialttiina ratkaisuna, mutta toivoivat, että opettajalla olisi mahdollisuus kieltää puhelimien käyttö oppituntien aikana.
Paneelikeskusteluun osallistuneet koulujen henkilöstön edustajat taas toivat esille huolta tavasta, jolla nuoret puhuvat toisilleen isoissa Snapchat- ja WhatsApp-ryhmissä sekä niissä jaettavien kuvamateriaalien sisällöstä, sekä toivoivat konkreettisia ylemmältä taholta annettuja ohjeita kännyköiden käyttöön oppituntien aikana.
”Paneelikeskustelun aikana tuli hyvin esille, että kännyköiden käytön suhteen asiat eivät ole mustavalkoisia. Kuulimme illan aikana mielipiteitä niin puolesta kuin vastaan, ja siltä väliltäkin”, Keravanjoen koulun virka-apulaisrehtori Perttu Kuronen summaa digi-illan keskustelua.
Äitinä sekä Savion koti- ja kouluyhdistyksen puheenjohtajana Mari Haukkamaa koki, että illan aiheet lähestyivät digilaitteiden käyttöä monipuolisesti eri näkökulmista.
”Illan keskeinen viesti mielestäni oli, ettei lasten tule jäädä yksin digitaalisten laitteiden eikä niiden sisällön kanssa”, Haukkamaa kertoo. ”Kyselyn tuloksetkin osoittivat, että vanhempina emme tiedä mitä lapsemme mobiililaitteillaan tekevät.”
Lisäksi Haukkamaa toivoi, että digitaalisuutta lähestyttäisiin myös kansalaistaitojen opettamisen näkökulmasta, koska yhä useammin yhteiskunnassa tarvitaan myös digitaalisten palvelujen käyttötaitoja.