Omatoiminen varautuminen

Omatoiminen varautuminen on kuntalaisen, pientaloasukkaan, taloyhtiön ja yrityksen erilaisten häiriö-, erityistilanteiden ja poikkeusolojen toimintamallien pohtimista, informointia sekä materiaalista varautumista. Yllättäviä tilanteita ovat esimerkiksi sähkö- ja vesikatkokset tai lämmön jakelun häiriöt. Varautuminen etukäteen auttaa sinua selviämään tilanteista. 

Tarkastele varautumista siitä näkökulmasta, onko kyseessä pientaloasukkaan, taloyhtiön tai yrityksen varautuminen.

Pientaloasukkaan varautuminen ja suojautuminen

Viranomaiset ja järjestöt ovat laatineet 72 tuntia -varautumissuosituksen, jonka mukaan kotitalouksien tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Kotoa olisi hyvä löytyä ruokaa, juomaa, lääkkeitä ja muita perustarvikkeita vähintään täksi ajaksi.

Tutustu 72 tuntia -suositukseen: 72tuntia.fi.

Lain mukaan väestönsuoja on rakennettava asumiseen, työskentelyyn tai pysyvään oleskeluun tarkoitettuun rakennukseen, jonka kerrosala on vähintään 1200 m2. Jos asuintalossa tai taloyhtiöllä ei ole omaa väestösuojaa, vastaavat asukkaat itse suojautumisesta tilapäisiin suojiin. Käytännössä tämä tarkoittaa suojautumista kodin sisätiloihin. Tilanteen vaatiessa viranomaiset antavat erikseen ohjeita väestölle tarvittavista toimenpiteistä. 

Monissa vakavissakin tilanteissa väestönsuojiin suojautuminen ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto, vaan kaupungin väestöä voidaan myös siirtää eli evakuoida turvallisemmille alueille. Mikäli tilanne edellyttäisi kaupungin väestön siirtoa poikkeusolojen aikana, päättää valtioneuvosto siirrettävästä alueesta ja väestöstä. Siirtymisen yleisjohdosta vastaa sisäasiainministeriö.  

Viranomaiset tiedottavat sisälle suojautumisen tarpeesta vaaratiedotteiden ja vaaramerkin avulla.  Jos muuta ei ohjeisteta, voit noudattaa yleistä sisälle suojautumisen ohjetta:
Siirry sisätiloihin ja pysy sisällä. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto.
Avaa radio ja odota rauhallisesti viranomaisten ohjeita.
Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, jotta et joutuisi vaaraan matkalla.

Taloyhtiön ja yrityksen varautuminen ja suojautuminen

Väestönsuojat ovat tarkoitettu tarvittaessa suojautumiseen sodan aikana. Viranomaiset antavat määräyksen väestönsuojien käyttökuntoon laittamista tilanteen edellyttäessä. Suojat on tällöin saatettava käyttökuntoon viimeistään 72 tunnin kuluessa siitä, kun viranomaismääräys on annettu. 

Rakennuksen omistajat ja haltijat vastaavat rakennuksen väestönsuojasta. Taloyhtiötä edustaa taloyhtiön hallitus, yritystä edustaa yrityksen johto tai kiinteistön omistaja. Väestönsuojasta vastaamiseen kuuluu suojan ylläpito ja kunnostus sekä väestönsuojan toiminnan johtaminen. On suositeltavaa, että väestönsuojalle on nimetty oma väestönsuojan hoitaja. Alueelliset pelastusliitot järjestävät koulutusta hoitajan tehtävään. 


Jos viranomaiset määräävät ottamaan väestönsuojan varsinaiseen suojautumiskäyttöön, on kiinteistön omistajan ja käyttäjien tyhjennettävä suoja ja valmisteltava se käyttökuntoon. Kun väestönsuojaan suojaudutaan, muodostavat väestönsuojan käyttöhenkilöstön varsinaiset suojautujat eli rakennuksessa asuvat, työskentelevät ja oleskelevat henkilöt. Suojakohtaiset toimintaohjeet ovat väestönsuojassa ja talon pelastussuunnitelmassa.

Väestönsuojien turvallisuus- ja suojelumateriaaleista, kuten työkaluista ja henkilösuojaimista, tai niiden määrästä ei ole enää voimassa velvoittavia määräyksiä. On kuitenkin suositeltavaa, että väestönsuojassa olisi valmiiksi suojan käyttökuntoon saattamisessa ja suojautumisessa tarvittavia materiaaleja.

Päivitetty 07.09.2022 klo 11:22