Lastensuojelu

tyttö_louis-blythe-218654 (2).jpg

Lastensuojelun avohuollon tukitoimia järjestetään, kun lastensuojelun tarve on todettu ja lapsi on otettu lastensuojelun asiakkaaksi. Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia.

Lastensuojelun keskeinen periaate on lapsen vanhempien ja huoltajien tukeminen lapsen kasvatuksessa. Avohuollon tukitoimet ovat siten ensisijaisia huostaanottoon ja sijaishuoltoon nähden. Avohuollon tukitoimien on kuitenkin oltava lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia, mahdollisia ja riittäviä: jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen kannalta tarkoituksenmukaisia, mahdollisia tai riittäviä, on lapsi otettava huostaan.

Avohuolto


Avohuollon tukitoimet aloitetaan, mikäli lapsen/nuoren kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Avohuollon järjestämisestä vastaa yleensä lapsen kotikunta. 

Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä. Keskeinen periaate lastensuojelussa on vanhempien tai lapsen muiden huoltajien tukeminen lapsen kasvatuksessa. Avohuollon tukitoimia toteutetaan yhteistyössä lapsen/nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa. 
Avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia huostaanottoon ja sijaishuoltoon nähden. Avohuollon tukitoimien on oltava lapsen edun mukaista, mahdollista ja riittävää. Avohuollontyöskentelyä säätelee lastensuojelun lain 34§. 

Lastensuojelulaissa 36§ on esimerkinomainen luettelo avohuollon tukitoimista, joita kunnissa tulee tarvittaessa järjestää:

- tukea lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen
- lapsen taloudellinen ja muu tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon  hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä
- tukihenkilö tai -perhe
- lapsen kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluja
- perhetyötä
- koko perheen 37§:ssä tarkoitettu sijoitus perhe- tai laitoshoitoon
- vertaisryhmätoimintaa
- loma- ja virkistystoimintaa
- muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia

Avohuollon tukitoimet kirjataan asiakassuunnitelmaan ja myönnetyistä tukitoimista tehdään päätös. Tukitoimien on oltava suunnitelmallisia ja vastattava lapsen ja perheen yksilöllisiin, tilannekohtaisiin tarpeisiin.​

Avohuollon sosiaalityö

  • Sosiaalityöntekijä 040 318 2609
  • Sosiaalityöntekijä 040 318 2603
  • Sosiaalityöntekijä 040 318 2605
  • Sosiaalityöntekijä 040 318 2545
  • Sosiaalityöntekijä 040 318 4262
  • Sosiaaliohjaaja 040 318 4258

 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö

  • Sosiaalityöntekijä 040 318 2802
  • Sosiaalityöntekijä 040 318 2616
  • Sosiaalityöntekijä 040 318 4271
  • Sosiaaliohjaaja 040 318 2025

Kiireellinen sijoitus

Lapsi/nuori voidaan sijoittaa kiireellisesti, mikäli hän on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa. Lapsi/nuori voidaan sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshuoltoon tai järjestää muulla tavoin hänen tarvitsemansa hoito ja huolto. Kiireellinen sijoitus voi kestää korkeintaan 30 päivää ja sitä voidaan jatkaa tarvittaessa erillisellä päätöksellä 30 päivää.​

Huostaanotto

Jos kasvuolot tai lapsi itse vaarantavat vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä, eivätkä avohuollon tukitoimet ole sopivia, mahdollisia tai riittäviä, lapsi on otettava huostaan. Huostaanotto voidaan kuitenkin toteuttaa vain, jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.

Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen.

Sijaishuolto

Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otettujen lasten tai nuorten hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle myös avohuollon tukitoimena tai jälkihuoltona. Sijaishuoltoon voidaan kuitenkin sijoittaa vain sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan ja tahdonvastaisissa huostaanotoissa hallinto-oikeuden huostaanottama lapsi.

Sijaishuollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisen tarpeiden ja toiveiden mukaan.

Sijaishuollon tehtävät

Sijais- ja jälkihuollon tiimi vastaa keravalaisten huostaanotettujen lasten asioista. Lapset voivat olla sijoitettuna perheeseen tai laitokseen.

Sijaishuollossa olevalla lapsella on oikeus turvallisiin ja läheisiin ihmissuhteisiin. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä ihmisiä. Yhteydenpito voi tapahtua vierailuin, puhelimitse, postitse, sähköpostilla tai muulla vastaavalla tavalla.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on pyrittävä yhteistyöhön vanhempien kanssa ja tavoitteena on, että lapsen asioista voidaan sopia yhteistyössä. Sujuva yhteistyö on lapsen ja hänen sijoituksensa onnistumisen kannalta erityisen tärkeää.

Tarpeen mukaan lapsen vanhemmalle/vanhemmille tehdään oma asiakassuunnitelma, jonka tarkoituksena on olla kuntoutumisen tukena.

Sijaishuoltopaikat

Lapsen sijaishuoltopaikkana voi olla sijaisperhe, perhekoti tai lastensuojelulaitos Keravalla tai muualla Suomessa.

Perhehoito

Vuoden 2012 alusta voimaan tulleen lastensuojelulain muutoksen perusteella lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa. Edellytyksenä kuitenkin on, että sijaisperheen tulee vastata lapsen tarpeita ja perhehoidon tukena tulee olla riittävät tukitoimet.
Perhehoito on lapsen hoidon, kasvatuksen ja huolenpidon järjestämistä kodin ulkopuolella yksityiskodissa/sukulaissijoituksessa. Sijaisperheessä lapset saavat turvallista perheenomaista hoitoa ja läheiset, pysyvät ihmissuhteet. Sijaisperheeksi hakeudutaan seudullisen perhehoitoyksikkö Pihlajan kautta. Perhehoitajat saavat tehtäväänsä valmennusta ja työnohjausta.

Laitoshoito

Hyvin järjestettyä laitoshoitoa voidaan pitää parhaana ratkaisuna lapsen sijaishuollon järjestämiseksi silloin, kun lapsen sijoitus on väliaikainen tai lapsen etu sitä muuten vaatii. Laitoshoitoon liittyy kiinteästi työskentely lapsen vanhempien kanssa ja tiivis yhteydenpito lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.

Lastensuojelulaitoksia, joissa voidaan järjestää lapsen sijaishuoltoa ja laitoshuoltoa ovat lain mukaan lastenkodit ja nuorisokodit sekä koulukodit ja vastaanottokodit.


Ilmoitus kuntaan sijoitetusta lapsesta

Uuden lastensuojelulain edellyttämät ilmoitukset kuntaan sijoitetuista lapsista, lastensuojelulain 78 §: mukaisesti, lähetetään osoitteella:

Keravan kaupunki
Sosiaalitoimi/Riitta Kekki 
PL 7 , 04201 Kerava
Lisätietoja antaa Riitta Kekki, puh. 09 - 29491​

Jälkihuolto

Jälkihuollon on velvollinen järjestämään se kunta, joka on ollut vastuussa sijaishuollon järjestämisestä. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy nuoren täyttäessä 21 vuotta tai viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on sijoittamisen päättymisen jälkeen ollut viimeksi lastensuojelun asiakkaana.

Kun muun kunnan jälkihuollon asiakkaana oleva nuori asuu Keravalla, hän asioi aikuissosiaalityön nuorten tiimissä. 

Nuoren asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävänä on yhdessä nuoren sekä hänen verkostonsa kanssa rakentaa nuoren tarpeita vastaava ja parhaalla mahdollisella tavalla tukeva palvelukokonaisuus, joka kirjataan jälkihuoltosuunnitelmaksi.

Jälkihuollon tavoitteena on tukea nuorta selviytymään arkipäivässä siten, ettei hänen tarvitsisi turvautua erityispalveluihin. Työmuotoina käytetään esimerkiksi tukihenkilötoimintaa ja erilaisia tuetun asumisen muotoja. 
Riittävän toimeentulo ja asumisen järjestäminen ovat selviytymisen perusedellytyksiä. Ne onkin järjestettävä aina, kun nuoren kuntoutuminen sitä vaatii. ​

Ja tämä siihen oikeaan laitaan sosiaaliohjaajan yhteystietojen alle: (voisko tuohon lisätä: jälkihuollon sosiaaliohjaaja)


Kiireelliset lastensuojeluasiat virka-aikana  ma-to klo 15 saakka ja pe klo 13 saakka, Lastensuojelun päivystäjä p. 040 318 2611

Virka-ajan ulkopuolella kiireelliset lastensuojeluasiat hoitaa Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystys, johon saa yhteyden hätäkeskuksen (puh. 112) kautta tai 040 315 3970.

Lapsen huoltoa, tapaamista, asumista ja elatusta koskevien asioiden hoito on keskitetty perheoikeudelliseen yksikköön Järvenpäähän.

Perheoikeudellinen yksikkö 
Mannilantie 4, 04400 Järvenpää
Keskitetty ajanvaraus puh. 040 315 2396 
(ma-ke klo 9-10 ja klo 13-14 sekä to-pe klo 9-10)

Päivitetty 14.09.2018 klo 15:30