Luonto- ja retkikohteet

Haukkavuoren luonnonsuojelualueen lisäksi Keravalla on muutamia paikallisesti arvokkaita luonto- ja retkikohteita. Tutustua kannattaa ainakin Kytömaan haavikkoon, Myllypuron meanderilaaksoon, Ollilanlampeen ja sen nevoihin sekä Salmelan lehtoon.


Haukkavuoren luonnonsuojelualue

Haukkavuori on maakunnallisesti arvokas luontokohde, joka on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Luonnonsuojelualue sijaitsee Keravanjoen varressa Keravan pohjoisosassa ja sen pinta-ala on 21 hehtaaria. Haukkavuoren alue koostuu valtaosaltaan erityyppisistä lehdoista. Jokivarressa esiintyy kosteita lehtoja, jotka vaihettuvat rinteille mentäessä tuoreisiin, käenkaali-oravanmarjatyypin ja sinivuokko-käenkaalityypin lehtoihin. Lehtojen lisäksi kohde koostuu vanhan metsän alueesta sekä karusta Haukkavuoren lakialueesta, joka kohoaa noin 35 metriä Keravanjoen pintaa ylemmäksi. Kohteella risteilee parin kilometrin mittainen luontopolku.


Haukkavuorella esiintyy Keravalle harvinaisia kasvilajeja, kuten pähkinäpensas, metsälehmus, lehto-orvokki, lehtopalsami, lehtoimikkä, mustakonnanmarja ja mäkilehtoluste. Harvinaisista käävistä alueelta on löydetty ainakin pihkakääpä. Länsirinteillä on kaatunut viime vuonna runsaasti kuusia, mikä on muuttanut aluetta. Kaatuneiden puiden myötä alueen kääpälajisto runsastuu ja monipuolistuu todennäköisesti tulevaisuudessa.


Haukkavuorella on edustava lintu-, lepakko- ja perhoslajisto. Kesällä 2012 alueelta laskettiin jopa kuusi sirittäjän reviiriä ja kaksi vähälukuisen idänuunilinnun reviiriä. Lintudirektiivin lajeista on tehty havaintoja muun muassa käestä, pohjantikasta ja pikkusieposta, harmaapäätikasta ja varpushaukasta. Lehdossa voi kuulla myös iloisesti laulavan peukaloisen ja mustapääkertun liverrystä.


Haukkavuoren ranta-alue on myös tärkeä lepakoiden saalistamisalue. Alueella on tavattu vesisiippoja, pohjanlepakoita sekä viiksi/isoviiksisiippoja. Alueella on useita kolohaapoja, jotka saattavat olla lepakoiden käytössä. Haukkavuoren pääjyrkänteeltä ja sen itäpuolelta on tavattu yhteensä 433 suurperhoslajia, joista kahdeksan on ollut Keravalle uusia lajeja. Haukkavuoren rantalehdot sopisivat hyvin myös liito-oravan elinalueeksi. Toistaiseksi alueelta ei ole kuitenkaan tehty havaintoa liito-oravasta.


Haukkavuoren saavuttaa joko Kaskelantieltä tai Vanhalta Lahdentieltä. Kaskelantien varrella on paikoitusalue ja opastetaulu. Paikoitusalueelta lähtee peltojen läpi kulkeva polku. Myös Vanhan Lahdentien varressa on paikoitusalue. Tätä kautta tultaessa alueelle pääsy edellyttää hakkuualueen läpi kävelyä.


Kytömaan haavikko

Kytömaan haavikko sijaitsee Keravan pohjoisosassa junaradan ja Kytömaantien välissä, ja on pinta-alaltaan 4,3 hehtaaria. Haavikon arvokkaimmalla eteläosan alueella kasvaa varttunutta haavikkoa. Haapojen seassa kasvaa nuorempia kuusia. Kohteessa on erityislaatuinen tunnelma, sillä siellä esiintyy hyvin paljon maalahopuuta sekä myös jonkin verran pökkelöitä. Koska puita on paljon, aluskasvillisuus on niukkaa ja koostuu muun muassa käenkaalista sekä sini- ja valkovuokosta.


Keski- ja pohjoisosa haavikosta on todennäköisesti metsittynyttä entistä peltoa tai niittyä. Myös sen puusto on haapavaltaista, kuitenkin nuorempaa kuin alueen eteläosassa. Haapojen seassa kasvaa raitaa ja koivua. Haavikon läpi kulkee suoraksi kaivettu valtaoja. Kytömaan haavikosta on löydetty liito-oravan jätöksiä vuosina 2009 ja 2014. Kohteella on myös varsin monipuolinen kääpälajisto – haavikosta on löydetty 21 kääpälajia.


Kytömäen haavikon saavuttaa kääntymällä Koivulantieltä pohjoiseen Kytömaantielle. Tien varren vasemmalla puolella on pieni levennys, johon voi jättää auton.


Myllypuron meanderilaakso

Keravan arvokkaisiin pienvesikohteisiin kuuluva Myllypuron meanderilaakso sijaitsee Keravan pohjoisosassa Koivulantien ja Lahden moottoritien läheisyydessä. Meanderilaakso on leveydeltään noin 50 metriä, noin 5-7 metriä syvä ja pinta-alaltaan hieman yli 2 hehtaaria. Laakson pohjalla mutkittelevan pohjoispäästä kivikkoisen Myllypuron leveys on parin metrin luokkaa, ja matkaa mutkittelevan puron pohjoispäästä eteläpäähän on noin 500 metriä.


Meanderilaakson rinteillä kasvaa tiheä lehtipuusto, joka muuttuu alueen pohjoispäässä vanhaksi, lehtomaisen kankaan kuusikoksi. Lahopuustoa on paikoitellen runsaasti. Etenkin puron itäpuolisilla rinteillä esiintyy huomattavan järeitä kuusia. Puronvarrelta löytyy myös kosteita ja reheviä niittylaikkuja. Puronvarressa kulkeminen on paikoitellen hankalaa tiheän lehtipuuston vuoksi.


Huomionarvoisista kasvilajeista laaksossa kasvaa kevätlehtoleinikki, keltaängelmä, lehtopalsami, koiranvehnä, lehtosinijuuri ja imikkä. Alueelta voi myös löytyä puutarhoista luontoon karannutta sinikukkaista illakkoa. Varhain keväällä keltaisena kukkivaa kaunista kevätlinnunsilmää esiintyy kosteilla niittylaikuilla. Myöhemmin toukokuussa rentukat ja mukulaleinikit jatkavat väriloistoa ja värjäävät puronvarren keltaiseksi. Alueen eteläosan vanhalla hiekkakuopalla on mäyrän pesäluolasto.


Linnuista Myllypuron meanderilaakson tiheän kasvillisuuden seasta voi kuulla muun muassa peukaloisen ja satakielen laulua. Alueella on tavattu myös mustapääkerttu ja viitakerttunen. Myllypuron laakson alueella on tavattu myös useita Keravalle harvinaisia perhoslajeja, kuten lehmus- ja haapakiitäjä sekä ruostenopsasiipi.


Alue sijoittuu välittömästi Koivulantien eteläpuolelle Koivulantien ja moottoritien väliin. Alueen läheisyydessä ei ole autolle sopivia paikkoja, joten laaksossa kannattaa vierailla pyöräillen tai kävelemällä.


Ollilan lampi ja nevat

Keravan itäosassa Ahjon ulkoilualueelle sijaitseva Ollilanlampi on Keravan suurin lampi, joka nevoineen muodostaa mielenkiintoisen luonto- ja retkeilykohteen. Ollilanlammen lähiympäristö on vilkkaassa käytössä olevaa ulkoilualuetta: lammen ja sen pohjoispuolisen nevan välissä kulkee pitkospuureitti, joka yhtyy ympäristössä kulkeviin metsäpolkuihin.


Ollilanlampi on suolampi, jonka kasvillisuus on runsasta ja vesi ruskeaa. Aiemmin lampi on ollut niukkakasvuinen, mutta nykyään se on lumpeiden valtaama. Pohjanlumpeen lisäksi lammessa viihtyvät pikku- ja heinävita, vesiherne ja rantapalpakko. Lammen pohjoispää on puutonta saranevaa, jolla kasvaa muun muassa pullo- ja harmaasaraa, luhtavillaa, luhtarölliä, vehkaa, raatetta ja kurjenjalkaa. Nevan koillisrannalla on korpivyöhyke, jossa kasvaa tervaleppää. Kauempana koillisessa on kaksi pienempää saranevaa, joilla viihtyvät myös pyöreälehtikihokkia, isokarpaloa ja tupasvillaa. Nevojen ympärillä kasvaa mäntyjä, koivuja ja virpapajuja.


Ollilanlammesta tehtiin keväällä 2014 Keravan ainoa viitasammakkohavainto. Viitasammakko kuuluu EU:n direktiivilajeihin ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.


Ollilan lampea lähinnä oleva paikoitusalue löytyy Keupirtin pihalta. Vanhalta Lahdentieltä käännytään Talmantielle ja heti ensimmäisestä risteyksestä pohjoiseen vievälle tielle, joka johtaa Keupirtin pihaan. Lammelle pääsee myös kävelemällä pururataa pitkin.


Salmelan lehto

Keravan koillisosassa Keravanjoen varressa sijaitseva Salmelan lehto on monipuolinen lehto- ja tulvaniittykohde. Lehtoalueen pituus on noin 400 metriä ja se sijoittuu Salmelan tilakeskuksen eteläpuolelle. Pinta-alaa alueella on noin 2,5 hehtaaria.


Alueen eteläosa on pääosin haapavaltaista jokivarren tulvatasanteen lehtoa, jonka seassa kasvaa harmaaleppää. Alueelta löytyy myös varsin järeitä kuusia ja paikoitellen runsaasti lahopuustoa. Alueella kasvaa Keravalle todella harvinaista keltavuokkoa sekä myös mäkilehtolustetta, imikkää, kevätlehtoleinikkiä, mukulaleinikkiä ja kevättähtimöä. Koiranvehnää ja taikinamarjaa esiintyy jokivarren niityllä huomiota herättävän runsaasti.


Alueen pohjoispäässä joen mutkan kohdalla on kaksi kosteikkopoukamaa, joiden niityllä esiintyy hyvin harvinaista kulleroa. Niityllä kasvaa myös kurjenmiekkaa. Jokivarteen laskee kaakosta pieni noro, jonka varrella kasvaa muun muassa hiirenporrasta, mustakonnanmarjaa, imikkää ja lehtopalsamia.


Alueelle pääsee Kaskelantieltä kävelemällä Keravanjoen varteen. Auton voi jättää autioituneen Seuraintalon pihapiiriin. Salmelan tilan alue on yksityistä pihapiiriä, jossa ei saa liikkua jokamiehenoikeudella.

Päivitetty 09.07.2019 klo 12:03