Keravan kartano
Osoite: Kivisillantie 12, 04200 Kerava.
Keravan kartano, eli Humleberg, sijaitsee Keravanjoen rannalla kauniissa pihapiirissä. Kartanon entisessä navettarakennuksessa toimii kiertotalousyhteisö Jalotus. Jalotuksen lampaat, kanat ja puput ovat tavattavissa vapaasti. Kartanon päärakennuksen toiminnasta vastaa Keravan kaupunki.
Keravan kartanon tilat eivät toistaiseksi ole vuokrattavissa.
Kartanon historia
Kartanon historia ulottuu kauas menneisyyteen. Vanhimmat tiedot asumisesta ja elämisestä tällä mäellä ovat 1580-luvulta. 1640-luvulta lähtien Keravan jokilaaksoa hallitsi Keravan kartano, jonka luutnantti Fredrik Joakiminpoika Berendes perusti yhdistämällä veronmaksukyvyttömiä talonpoikaistaloja kantatilaansa. Berendesin alkoi järjestelmällisesti laajentaa tilaansa saatuaan sen haltuunsa.
-
Venäläiset polttivat Keravan kartanon isonvihan aikana raunioiksi. Siitä huolimatta von Schrowen tyttärenpoika korpraali Blåfield hankki tilan itselleen ja piti sitä omistuksissaan pikkuvihaan asti.
Tämän jälkeen kartano myytiin G.W Claijhillsille 5050 kuparitaalalla ja sen jälkeen tila vaihtoi varsin usein omistajaansa, kunnes 1700-luvulla helsinkiläinen kauppaneuvos Johan Sederholm osti tilan huutokaupasta. Hän korjautti ja kunnosti tilan uuteen uljauteensa ja myi tilan ritari Karl Otto Nassokinille sillä ehdolla, että sai edelleenkin uittaa tukkeja Keravanjoen kautta. Tämän suvun hallussa kartano olikin 50 vuotta, kunnes avioliiton kautta omistajasuvuksi tuli Jaekellit.
-
Nykyinen päärakennus on peräisin tältä Jaekellien ajalta ja se on rakennettu ilmeisesti 1809- tai 1810-luvulla. Viimeinen Jaekell, neiti Olivia, oli väsynyt kartanon hoitoon ja myi 79-vuotiaana kartanon ystäväperheeseen 1919. Tuolloin Tilan omistajaksi tuli Sipoon nimismies Ludvig Moring.
Saatuaan kartanon haltuunsa Moring ryhtyi päätoimiseksi viljelijäksi. Hänen aikaansaannostaan oli jälleen kartanon kukoistus. Moring kunnosti kartanon päärakennuksen 1928 ja tässä asussa kartano on nykyisin.
Kartanon sittemmin jäätyä kylmilleen se joutui maakaupan yhteydessä Keravan kaupungin haltuun vuonna 1991, jonka jälkeen sitä vähitellen ryhdyttiin kunnostamaan kesäisten kulttuuritapahtumien pitopaikaksi.