Keravalaisia henkilöstökokemuksia

 #meilläkeravalla #cityofkerava

Chanatda Lindholm, ruokapalvelutyöntekijä

17.2.2021

Keravan ateriapalveluilla työskentelee yli 70 henkeä, joiden käsissä valmistellaan noin 7000 lounasateriaa joka arkipäivä! Tänään tutustumme ruokapalvelutyöntekijä Chanatda Lindholmiin, joka työskentelee Keravan ateriapalveluiden ravintokeskuksessa.

Chanatda on ollut Keravalla töissä nyt 6 vuotta. Hän aloitti harjoittelijana Nikkarin koulun keittiössä. Sen jälkeen silloinen päällikkö soitti ja kutsui töihin määräaikaisesti, sittemmin työsuhteesta on tullut vakituinen.

Chanatda.jpg

Vaihteleva työnkuva

Ateriapalveluissa työtä tehdään vuoroissa ja työ on tosi vaihtelevaa. Tehtävänkuvaan kuuluu muun muassa astiahuoltoa, salaatin valmistusta, erilaisten tuotteiden esikäsittelyä, aterioiden pakkaamista annoksiksi, kuormanpurkua ja tuotteiden laadun tarkistusta. Usein valmistellaan ruokia ja jälkiruokia jo edellisenä päivänä. Omavalvonta on iso osa keittiötyötä, se sisältää mm. lämpötilan mittausta ja näytteiden ottoa elintarvikkeista. Chanatda työskentelee myös kokkina.

  • - Päivät vaihtelevat paljon riippuen siitä, missä vuorossa on ja mitä on ruokalistalla. Esimerkiksi laatikkoruokapäivät ovat työläämpiä. Silloin raaka-aineet ja maut täytyy miettiä valmiiksi edellispäivänä. Kokkaaminen on minusta parasta, mutta tykkään muistakin töistäni. Työvuorot ovat yleensä kiireisiä, mutta minä kuitenkin pidän siitä, että on koko ajan tekemistä. Liian rauhallinen tahti ei sovi minulle, Chanatda sanoo.



Halu oppia uutta

Chanatda sanoo, että aina kun on mahdollisuus, niin hän on mielellään mukana oppimassa uutta.

- Minulle on tosi tärkeää, että teen asiat oikein ja työni huolellisesti. Siksi aina kysyn työkavereilta tai pomolta neuvoa, kun joku tuntuu epävarmalta. Työporukassa uskaltaa kysyä ja saa apua. Autan itse myös oma-aloitteisesti, jos huomaan, että jollain on liian kiire ja kädet täynnä, Chanatda sanoo.

❤ Chanatda on tykännyt meillä Keravalla siitä, että kaikki ovat olleet aina tosi ystävällisiä. Hän arvostaa myös sitä, että palautetta annetaan rehellisesti mutta mukavasti. Plussaa on myös se, että pomo aina tarkistaa kunkin loma- ja työvuorotoiveet ennen työvuorolistojen tekemistä. 

Keravan ateriapalveluissa valmistetaan ruokaa mm. kunnallisille sekä yksityisille päiväkodeille, hoivakoti Vommaan, palvelukeskus Hopea Hoviin, kouluille, terveyskeskuskeskuksen osastojen potilaille ja kotipalvelun asiakkaille.


Rehtorit Pi Yli-Penttilä ja Markus Tikkanen

8.2.2021

Meillä Keravalla on 11 peruskoulua ja yksi lukio, joissa työskentelee iso joukko mahtavia opetusalan ammattilaisia sekä muuta henkilöstöä. Tänään työstään ja tunnelmistaan meille kertoo kaksi keravalaista rehtoria, Markus Tikkanen Killan koulusta ja Pi Yli-Penttilä Päivölänlaakson koulusta.

Rehtorit.jpg

Mitä rehtori tekee?

Rehtori ei suinkaan ole ainoastaan hallinnollinen virkamies, vaan myös valmentava esimies ja yksi osa koko kouluyhteisöä. Rehtorin työ muodostuu vuodenkierrosta, eli keväällä pöydällä on rekrytointeja, uusia koulutulokkaita ja tulevan lukuvuoden suunnittelua. Syksyllä laitetaan käytäntöön keväällä tehtyjä suunnitelmia ja tehdään tarvittavia korjauksia sekä otetaan uudet oppilaat ja henkilöstö osaksi koulua.

Työ sisältää yhteydenpitoa perheisiin, sähköposteihin vastailua, opettajien kokouksia, rekrytointeja, erilaisten opetustoimen päätösten ja linjausten tekemistä sekä lukuvuosisuunnitelmien laatimista. Lisäksi toimitaan akuuteissa tilanteissa, missä rehtoria milloinkin tarvitaan. Oppilashuolto on myös keskeinen osa työtä. Käytännössä rehtori vastaa koko koulun toiminnasta ja sen johtamisesta.

Pin ja Markuksen mukaan rehtorin työn kokonaisuudet voi jakaa kolmeen kategoriaan: hallinnollinen työ, koulun pedagoginen johtaminen ja kehittäminen sekä henkilöstöjohtaminen.

- Viimeiseksi mainittu on ehdottomasti työn perusta. Minulle on ensisijaisen tärkeää, että olen opettajille ja muulle henkilöstölle läsnä ja saatavilla. Haluan toimia sparraavana työparina arjessa. Opettajat ja ohjaajat sen tärkeimmän ja arvokkaimman työn tekevät, jota minä rehtorina sitten omalla toiminnallani tuen, Markus sanoo.

Pi komppaa Markusta ja lisää, että rehtorin läsnäolo on tärkeää myös perheille ja lapsille, sillä rehtori on myös lastenjohtaja. Molemmat kokevatkin, että on valtavan tärkeää, että lapset kouluissa tietävät, että rehtoria saa ja voi lähestyä. Että rehtori on luotettava, häneltä saa apua ja tukea ja hän välittää. Pi kertookin pyrkivänsä muistamaan niin monen lapsen nimen ulkoa, kuin suinkin. Hän sanoo tuntevansa lähes 300 koulunsa oppilasta nimeltä.

- Kokemus on lapselle ihan toisenlainen, kun voin sanoa "Huomenta Eino!" tai "Hei Mia, nostaisitko tuon lattialta?" sen sijaan, että sanoisin vain, että hei sinä siinä. Olemmehan samaa kouluyhteisöä kaikki, Pi sanoo.

Markuskin sanoo, että töissä on paljon pieniä hetkiä, joka tuottavat valtavasti iloa. Sellaiset, kun kuulee miten lapset lähtevät ulos luokistaan ja matkalla pienet kasvot kurkkaavat avoimesta rehtorinhuoneen ovesta sisälle, "Moi reksi!". Silloin tuntuu, että on tehnyt jotakin oikein.

Palaverin voi Teamsin sijasta pitää välillä hiihtoladuilla

Markus on varsin uusi tehtävässään, kun taas Pi on kokeneempi konkari toimittuaan rehtorina Keravalla nyt seitsemän vuotta. Markus kiitteleekin, kuinka sekä Keravan rehtoritiimi, että koko kouluyhteisö, työkaverit ja perheet, ovat ottaneet hänet lämpimästi vastaan, vaikka Koronan vuoksi perehtyminen ja kouluyhteisöön tutustuminen on ollut varsin erilaista, kuin ennen olisi ollut.

- Kaupungin pienuus on etu, täällä on jotenkin hyvä draivi ja eteenpäin katsova meininki. Täällä on kokemattomammankin opettajan helppo ottaa uransa ensiaskeleet, sillä Keravalla on pieni ja tiivis porukka tukemassa ja kulkemassa rinnalla. On rauhaa, mahdollisuuksia kehittyä ja oppia, Pi sanoo.

Myös rehtoritiimissä on mainio henki ja asioita jaetaan ja ratkotaan yhdessä. Yleensä näinä aikoina etäpalavereissa, mutta toisinaan on hyvä tavata myös kasvotusten, innovatiivisin tavoin.

- Tykkäämme hiihtämisestä molemmat ja aivotkin työskentelevät liikkeessä paremmin. Näin voimme palaveerata turvallisesti ja varsin tehokkaasti. Lisäksi tulee pidettyä huolta työhyvinvoinnista, Pi ja Markus tuumivat Keinukallion ladulla työpäivän päätteeksi.

❤ Markuksen ja Pin mielestä meillä Keravalla hienoa on, että kaikkea toimintaa halutaan kehittää niin, että työntekijöillä olisi mahdollisimman hyvä olla sekä rakentava ja tulevaisuuteen katsova kulttuuri, jota itsekin saa olla osaltaan viemässä eteenpäin.

--- 

Sairaanhoitaja Helen Seppi

3.2.2021

Helen Seppi.jpg

Keravalla työskentelee sairaanhoitajia ja muita hoitoalan rautaisia ammattilaisia muun muassa terveyskeskuksen akuuttihoidon osastolla, kuntouttavan hoidon osastolla sekä intervalliosasto Helmiinassa. Lisäksi sairaanhoitajia työskentelee palvelukeskus Hopeahovissa ja hoivakoti Vommassa sekä kotihoidon piirissä. Saamme tällä kertaa kurkistuksen sairaanhoitajan työhön ja tunnelmiin Keravan terveyskeskuksen akuuttiosastolla työskentelevän Helen Sepin silmin.

Sairaanhoitajan työ akuuttihoidon osastolla

Aurinkoinen Helen aloitti uransa Keravan terveyskeskuksella vuonna 2008 työharjoittelun muodossa ja vietti sen jälkeen muun muassa kaikki kesät Keravalla työskennellen. Nykyään hän kulkee Lahdesta asti tänne töihin.

- Kerava tuntuu omalta, kotoisalta. Päätin jo opiskeluaikana, että tänne haluan valmistumisen jälkeen töihin. Välillä olen käynyt muuallakin siipiäni kokeilemassa, mutta sydän halusi kuitenkin takaisin Keravalle. Työilmapiiri vetää puoleensa, missään muualla ei ole ollut samanlaista kuin täällä, Helen sanoo.

Sairaanhoitaja huolehtii potilaiden lääkehoidosta ja monipuolisesta perushoidosta sekä tekee yhteistyötä potilaiden omaisten kanssa. Akuuttiosaston tarkoitus on ylläpitää potilaan voimavaroja ja lisätä niitä niin, että toipuisi ja pääsisi sitten kotiin tai palveluasumisen piiriin. Korona-aikana sairaanhoitajan työn vastuullisuus ja merkityksellisyys on Keravallakin korostunut entisestään ja välillä työ on tietenkin raskasta. Akuuttihoidon osastolla huisketta riittää, eikä koskaan ei tiedä mitä tuleman pitää. Mutta se onkin Helenin mielestä ammatin suola.

Apua saa aina

Vaikka töitä tehdään välillä hartiavoimin, niin henkilökunta pyrkii aina siihen, että potilaille on aikaa ja siitä he saavatkin potilailta paljon kiitosta. Palautetta tulee myös siitä, kuinka koko henkilökunta tuntuu tekevän yhteistyötä. Helenin mukaan onkin totta, ettei hierarkioita terveyskeskuksella ole, vaan jokainen saa olla oma itsensä ja jokainen arvostaa toistensa työtä. Hommia tehdään yhdessä titteleihin katsomatta. Joskus tulee yllättäviä tilanteita, kun täytyy esimerkiksi kiireesti eristää potilaita. Silloin kaikki joustavat toistensa puolesta ja jäävät auttamaan.

- Potilaat ovat joskus sanoneetkin, että ovat olleen mielissään, kun ovat saaneet tiedon siirrosta toisesta paikasta juuri tänne meille Keravalle. Että täällä on niin hyvä tunnelma ja hoito. Se on totta, meillä on tosi mainio työyhteisö täällä ja se auttaa jaksamaan. Kiinnitämme paljon huomiota siihen, millaisella fiiliksellä töihin tullaan. Se näkyy sekä työkavereille, että potilaille, Helen sanoo.

Helenin mukaan sairaanhoitajan työssä palkitsevat sellaiset pienet hetket, kun vuoron pääteeksi käy sanomassa heipat potilaille ja he kiittävät saamastaan hoidosta tai kun potilas on tullut osastolle huonossa kunnossa ja lopulta lähtee kuntoutuneena elämässä eteenpäin. Sellaisesta tulee tunne, että oma työ on tärkeää. 

Henkilöstön ääni kuuluviin

❤ Helenin mielestä parasta meillä Keravalla on se, että työpaikalle on aina kiva tulla, että työyhteisö on kodikas ja tiivis. Lisäksi sairaanhoitajilla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, ja he tulevat kuulluksi itselleen merkityksellisissä asioissa.

Lopuksi Helen haluaa antaa kiitoksensa kaikille kollegoilleen; sairaanhoitajille, lähihoitajille, hoitoapulaisille, hoitokoordinaattorille, toimintaterapeuteille, fysioterapeuteille, laitoshoitajille, sihteereille, esimiehille ja lääkäreille.

- Olen tosi ylpeä, että saan olla osa tätä porukkaa, Helen sanoo

---

Esikouluopettaja Tarja Lahtinen

28.1.2021

Esittelyssä tällä kertaa on Keravan kaupungin varhaiskasvatuksen opettaja Tarja Lahtinen. Tarjalla on hieno ura takanaan Keravan varhaiskasvatuksessa, tällä hetkellä hän työskentelee Keskustan päiväkodissa esikouluopettajana.

Sydän lämpöä täynnä töihin

Tarjan työpäivät ovat monipuolisia ja innostavia, ne sisältävät kaikenlaista esiopetuksen suunnittelutyöstä Cide Science-tiedeprojektien toteuttamiseen yhdessä lasten kanssa. Parasta työssä ovat kliseisesti tietenkin lapset, joiden Tarja kuvailee antavan ilon ja voiman päiviin. Vaikka päivät ovat ennalta suunniteltuja, niin myös spontaaniudelle on varaa. On ihanaa, kun voi hetkessä lennosta lähteä mukaan lasten touhuihin ja ideoihin. 

Tarja.jpg

- Työmme lähtee jokaisesta ainutlaatuisesta lapsiryhmästä, jossa kunkin lapsen toiveet, tuentarpeet ja vahvuudet otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Lapsilla on kova tiedonjano, he kyselevät ja ihmettelevät. Se on palkitsevaa itsellekin, kun pääsee yhdessä oivaltamaan ja tutkimaan uusia asioita, Tarja kertoo.

Lasten itsetuntoon panostava ja toisiaan kannustava tiimi

Tarja on selvästi itselleen oikeassa ammatissa, sen kuulee hänen äänestään hänen kertoessaan työstään ja sen merkityksellisyydestä. 

- Meillä on hieno, yhteen hiileen puhaltava tiimi, joka auttaa meitä kutakin saamaan vahvuutemme esiin. Meille on tärkeää, että luomme lapsille erityisen eskarivuoden. Kokemuksen siitä, että he ovat taitavia ja pystyviä  päiväkodin isoimpia. Heillä on jo omat erityiset juttunsa täällä, joita pienemmillä lapsilla ei vielä ole. Opetamme Keravalla esikoululaisia pärjäämään itsenäisesti, kannustamme oma-aloitteisuuteen ja huolehtimaan omista tavaroista. Sitä myötä mahdollistamme onnistumisen kokemuksia. 

Panostammekin täysillä jokaisen lapsen hyvän itsetunnon kehittymiseen täällä," Tarja sanoo.

❤ Tarjan mielestä meillä Keravalla parasta on työyhteisön hyvä meininki ja kannustava ilmapiiri. 

---


Päivitetty 17.02.2021 klo 14:21