Seuraavat vaalit ovat vuonna 2025 järjestettävät alue- ja kuntavaalit. Vaalien ennakkoäänestys kotimaassa on 2.-8.4. ja ulkomailla 2.-5.4. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13.4.2025.
Vaalien tuloksia voit seurata Oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelussa.
Alue- ja kuntavaaleissa äänestämällä vaikutat, ketkä päättävät tärkeistä arkea koskevista asioista. Alue- ja kuntavaalit järjestetään yhtä aikaa joka neljäs vuosi.
Kerava kuuluu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueeseen, jonka ylintä valtaa käyttää aluevaltuusto. Aluevaaleissa valitaan 69 valtuutettua aluevaltuustoon vastaamaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.
Keravan kaupungin ylintä valtaa käyttää kaupunginvaltuusto. Kuntavaaleissa valitaan 51 valtuutettua Keravan kaupunginvaltuustoon päättämään kaupungin toiminnasta ja taloudesta.
Seuraavat alue- ja kuntavaalit ovat huhtikuussa 2025.
Suomen perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle. Heitä edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta, johon kuuluu 200 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi eduskuntavaaleissa.
Eduskuntavaalien vaalipäivä on vaalivuoden huhtikuun kolmas sunnuntai, paitsi pääsiäisen sattuessa tähän ajankohtaan.
Seuraavat eduskuntavaalit ovat huhtikuussa 2027.
Eduskunnan keskeinen tehtävä on lakien säätäminen. Lain säätäminen tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksestä, kansanedustajan lakialoitteesta tai vähintään 50 000 äänioikeutetun Suomen kansalaisen tekemällä kansalaisaloitteella. Lakiesitykset käsitellään ensin eduskunnan valiokunnissa, joissa valiokuntiin kuuluvat kansanedustajat kuulevat asiantuntijoita, ja sen jälkeen täysistunnossa, johon kaikki kansanedustajat osallistuvat.
Eduskunta päättää kalenterivuodeksi kerrallaan valtion talousarvion. Eduskunta myös valvoo valtion taloudenhoitoa ja talousarvion noudattamista. Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa.
Eduskunnalla on toimivaltaa myös kansainvälisissä asioissa. Eduskunta hyväksyy Suomen kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaantulemisesta perustuslain mukaisesti. Eduskunta osallistuu myös Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun.
Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa suoralla, tarvittaessa kaksi kierrosta sisältävällä, vaalilla joka kuudes vuosi. Presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Presidentin toimikauden pituus on kuusi vuotta, ja sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.
Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen vaalipäivä on vaalivuoden tammikuun neljäs sunnuntai.
Mikäli joku ehdokkaista saa jo tässä ensimmäisen kierroksen vaalissa yli puolet hyväksytyistä äänistä, tulee hän valituksi presidentiksi. Jos näin ei käy, toimitetaan kahden viikon kuluttua sunnuntaina toisen kierroksen vaali kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Toisen kierroksen vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas valitaan presidentiksi.
Jos presidentinvaalissa on vain yksi ehdokas, valitaan hänet presidentiksi ilman vaalia. Presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.
Seuraava presidentinvaali on sunnuntaina 27.1.2030.
Suomen ylimmät valtioelimet ovat eduskunta, tasavallan presidentti ja hallitus.
Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa. Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja niihin liittyvistä Suomen päätöksistä vastaa hallitus, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä.
Presidentti tekee päätöksensä lähtökohtaisesti hallituksen ratkaisuehdotuksesta. Hän nimittää eduskunnan valitseman pääministerin sekä muut ministerit pääministerin ehdotuksen mukaisesti. Presidentti vahvistaa eduskunnan hyväksymät lait. Presidentti myös nimittää tuomarit ja eräät valtion korkeimmat virkamiehet. Hän voi yksittäisessä tapauksessa armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta joko kokonaan tai osittain. Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.
Euroopan parlamentti on yksi Euroopan unionin lainsäädäntöelimistä. EU-kansalaiset valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet europarlamenttivaaleissa joka viides vuosi. Suomesta Euroopan parlamenttiin valitaan 15 jäsentä eli meppiä.
Seuraavat europarlamenttivaalit ovat vuonna 2029.
Euroopan parlamentti on Euroopan unionin kansanedustuslaitos, jonka jäsenet edustavat EU-kansalaisia unionin tasolla. Euroopan parlamentti säätää lait ja hyväksyy Euroopan unionin talousarvion yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Lisäksi parlamentti valvoo komissiota ja Euroopan unionin toimielimiä.
Jokaisella äänioikeutetulla on käytössään yksi ääni. Äänioikeutta käytetään aina henkilökohtaisesti, kukaan ei voi äänestää toisen puolesta. Jokainen äänioikeutettu päättää itse äänestääkö hän vaaleissa vai ei. Äänioikeuteen kuulu vaalisalaisuus – vaaliviranomaiset tai muut äänestäjät eivät tiedä ketä äänioikeutettu on äänestänyt eikä äänioikeutetun tarvitse kertoa, ketä hän on äänestänyt.
Kuntavaaleissa äänioikeus on jokaisella viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävällä siinä kunnassa, joka on ollut hänen kotikuntansa 51. päivää ennen vaalipäivää.
Aluevaaleissa äänioikeus on jokaisella viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävällä, jonka kotikunta on hyvinvointialueeseen kuuluva kunta 51. päivää ennen vaalipäivää.
Äänioikeus on asuinpaikasta riippumatta jokaisella viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävällä.
Kuntavaaleissa äänioikeus on jokaisella viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävällä henkilöllä, joka on EU:n jäsenvaltion taikka Islannin tai Norjan kansalainen ja jonka kotikunta kyseinen kunta on 51. päivää ennen vaalipäivää.
Aluevaaleissa äänioikeus on jokaisella viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävällä henkilöllä, joka on EU:n jäsenvaltion taikka Islannin tai Norjan kansalainen ja jonka kotikunta on joku hyvinvointialueeseen kuuluva kunta 51. päivää ennen vaalipäivää.
Europarlamenttivaaleissa äänioikeus on jokaisella viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneellä EU:n jäsenvaltion kansalaisella, joka on viimeistään 80. päivää ennen vaalipäivää ilmoittautunut Digi- ja väestötietoviraston Suomen äänioikeusrekisteriin
Kuntavaaleissa äänioikeus on muun valtion kansalaisella, jonka kotikunta kyseinen kunta on 51. päivää ennen vaalipäivää ja jolla on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan 51. päivää ennen vaalipäivää.
Äänioikeus on myös EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevalla, jolla on asuinpaikka kyseisessä kunnassa 51. päivää ennen vaalipäivää, jos hän on pyytänyt tietojensa tallentamista väestötietojärjestelmään ja hän on kirjallisesti ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään 52. päivää ennen vaalipäivää haluavansa käyttää äänioikeuttaan kuntavaaleissa.
Aluevaaleissa äänioikeus on jokaisella viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävällä muun valtion kansalaisella, jonka kotikunta on joku hyvinvointialueeseen kuuluva kunta 51. päivää ennen vaalipäivää ja jolla on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan 51. päivää ennen vaalipäivää.
Äänioikeus on myös EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevalla, jolla on asuinpaikka hyvinvointialueeseen kuuluvassa kunnassa 51. päivää ennen vaalipäivää, jos hän on pyytänyt tietojensa tallentamista väestötietojärjestelmään ja hän on kirjallisesti ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään 52. päivää ennen vaalipäivää haluavansa käyttää äänioikeuttaan aluevaaleissa.
Äänestämistä varten tarvitset mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Ota äänestyspaikalle mukaan poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai vastaava kuvallinen asiakirja.
Jos sinulla ei ole tällaista asiakirjaa, voit hakea lähimmältä poliisilaitokselta äänestämistä varten annettavaa maksutonta väliaikaista henkilökorttia. Sitä hakiessasi tarvitset passikuvan, joka ei ole kuutta kuukautta vanhempi.
Äänioikeus tarkistetaan sähköisestä järjestelmästä, joten et tarvitse mukaan äänioikeusilmoitusta.
1. Kaupunginkirjasto (Paasikivenkatu 12)
Avoinna 2.-8.4.2025, arkisin klo 9-19 ja la-su 10-18
2. K-Citymarket (Nikonkatu 1)
Avoinna 2.-8.4.2025, arkisin klo 9-19 ja la-su 10-18
3. Ahjon kylätalo (Kerananpolku 1)
Avoinna 2.-4.4.2025, arkisin klo 9-19
4. Savion koulu (Juurakkokatu 33)
Avoinna 5.4. ja 7.-8.4.2025, lauantaina klo 10-18 ja arkisin klo 9-19
001 Kaleva
Kalevan koulu (Kalevankatu 66)
Avoinna klo 9-20
002 Kurkela
Kurkelan koulu (Käenkatu 10)
Avoinna klo 9-20
003 Untola
Kirjasto, Pentinkulma (Paasikivenkatu 12)
Avoinna klo 9-20
004 Kilta
Killan koulu (Sarvimäentie 35)
Avoinna klo 9-20
005 Sompio
Sompion koulu (Aleksis Kiven tie 18)
Avoinna klo 9-20
006 Kannisto
Svensbacka skola (Taimikatu 6)
Avoinna klo 9-20
007 Savio
Savion koulu (Juurakkokatu 33)
Avoinna klo 9-20
008 Ahjo
Ahjon koulu (Keijutie 2)
Avoinna klo 9-20
009 Lapila
Keravanjoen koulu (Ahjontie 2)
Avoinna klo 9-20
Aluevaaleissa 2025 on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ehdolla 522 ehdokasta. Ehdokkaiden nimet ja ehdokasnumerot löydät aluevaalien ehdokaslistalta.
Lataa aluevaalien ehdokaslista.
Kuntavaaleissa 2025 on Keravalla ehdolla 234 kuntavaaliehdokasta. Ehdokkaiden nimet ja ehdokasnumerot löydät kuntavaalien ehdokaslistalta.
Alue- ja kuntavaaleissa voit äänestää ennakkoon 2.-8.4.2025. Voit oman valintasi mukaan äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa joko kotimaassa tai ulkomailla. Ennakkoäänestämistä varten tarvitset mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Alue- ja kuntavaaleissa voit äänestää ennakkoon joko molemmissa vaaleissa tai vain toisessa vaalissa. Saat äänestyspaikalla kaksi äänestyslippua. Violetilla äänestyslipulla äänestät aluevaalien ehdokasta ja valkoisella äänestyslipulla kuntavaalien ehdokasta. Aluevaaleissa ehdokasnumerot ovat nelinumeroisia ja alkavat luvusta 2002. Kuntavaaleissa ehdokasnumerot alkavat luvusta 2.
Suomessa ennakkoäänestys aloitetaan keskiviikkona 11. päivää ennen vaalipäivää ja lopetetaan tiistaina 5. päivää ennen vaalipäivää. Jokaisessa kunnassa on vähintään yksi yleinen ennakkoäänestyspaikka. Suurimmissa kunnissa yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja on tavallisesti useita. Yleensä ennakkoäänestyspaikka on avoinna kaikkina seitsemänä ennakkoäänestyspäivänä. Osa paikoista voi kuitenkin olla auki lyhyemmänkin ajan.
Äänestyspaikat avautuvat vaalipäivänä 13.4. klo 9 ja äänestys jatkuu kello 20 asti. Mikäli äänestyspaikalla on jonoa klo 20, saavat kaikki klo 20 mennessä paikalle saapuneet äänestää rauhassa ennen äänestyspaikan sulkeutumista.
Vaalipäivänä voit äänestää vain omassa äänestyspaikassasi, joka määräytyy osoitteesi mukaan. Vaalipäivän äänestyspaikan ja sen osoitteen löydät äänioikeusilmoituksesta. Ilmoitus on lähetetty joko postitse tai löydät sen sähköisenä Suomi.fi –palvelusta.
Alue- ja kuntavaaleissa saat äänestyspaikalla kaksi äänestyslippua. Violetilla äänestyslipulla äänestät aluevaalien ehdokasta ja valkoisella äänestyslipulla kuntavaalien ehdokasta. Aluevaaleissa ehdokasnumerot ovat nelinumeroisia ja alkavat luvusta 2002. Kuntavaaleissa ehdokasnumerot alkavat luvusta 2.
Voit äänestää molemmissa vaaleissa tai halutessasi vain toisissa vaaleissa. Jos kävit ennakkoäänestämässä, voit vaalipäivänä äänestää vain siinä vaalissa, jossa et ole ennakkoon äänestänyt.
Kotiäänestykseen on oikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Kotiäänestykseen oikeutettu voi äänestää vain siinä kunnassa, joka on äänioikeusrekisterissä ja -ilmoituksessa merkitty hänen kotikunnakseen (vaalitoimisto tekee tarkistuksen ennakkoon).
Alue- ja kuntavaaleissa äänestäjän on ilmoitettava halustaan äänestää kotonaan keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 1.4.2025 klo 16. Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö.
Puhelinilmoittautumisessa soita numeroon 09 29 49 2080. Kirjallisen ilmoituslomakkeen voit ladata osoitteesta https://vaalit.fi/aanestaminen-kotona tai noutaa Sampolan palvelukeskuksen asiointipisteestä (Kultasepänkatu 7).
Lähetä täytetty ilmoituslomake joko sähköpostitse osoitteeseen vaalit@kerava.fi tai postitse osoitteeseen Keravan kaupungin keskusvaalilautakunta, PL 123, 04201 Kerava. Voit tuoda ilmoituslomakkeen myös Sampolan palvelukeskuksen asiointipisteeseen. Ilmoituksen on oltava keskusvaalilautakunnalle saapuneena viimeistään tiistaina 1.4.2025 ennen kello 16.
Kotiäänestyksessä äänestäjän luo saapuu sovittuna ajankohtana kunnan keskusvaalilautakunnan nimeämä vaalitoimitsija, joka ottaa äänestyksen vastaan. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoitaja. Omaishoitajan äänestämisestä on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle kotiäänestykseen ilmoittautumisen yhteydessä.
Laitosäänestys järjestetään ennakkoäänestysaikana 2.-8.4.2025 kaikissa Keravalla sijaitsevissa vaalilaissa määrätyissä laitoksissa. Laitoksissa voivat äänestää vain niissä hoidettavina olevat tai niihin otetut henkilöt. Muilla, esimerkiksi laitoksen henkilökunnalla, ei ole oikeutta äänestää laitosäänestyksessä.
Ulkomaan yleisinä ennakkoäänestyspaikkoina ovat tietyt Suomen edustustot ja niiden toimipaikat. Niissä voi äänestää kuka tahansa äänioikeutettu, esimerkiksi ulkosuomalainen, mutta myös lomamatkalla, töissä tai opiskelemassa oleva.
Monet ulkomaan ennakkoäänestyspaikat ovat avoinna kaikkina ennakkoäänestyspäivinä 2.-5.4.2025., mutta myös lyhyemmän ajan. Ennakkoäänestäminen edustustossa toimitetaan suurin piirtein samalla tavalla kuin ennakkoäänestys kotimaassa. Äänestämistä varten tarvitset mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Ulkomailla pysyvästi asuvat ja vaalien ajan ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut voivat äänestää kirjeitse ulkomailta.
Ulkomailla olevissa suomalaisissa laivoissa järjestetään ns. laivaäänestys laivan henkilökunnalle. Laivaäänestys voidaan aloittaa jo 18. päivää ennen vaalipäivää, mutta se lopetetaan samaan aikaan kuin edustustoäänestys eli 8. päivää ennen vaalipäivää. Laivaäänestyksessä saa äänestää vain laivan henkilökunta.
Huom! Ehdokasasettelu alue- ja kuntavaaleihin 2025 on päättynyt.
Jos haluat puolueen ehdokkaaksi, ota suoraan yhteyttä kyseiseen puolueeseen. Kukin puolue asettaa ehdokkaansa sääntöjensä edellyttämällä tavalla ja omassa aikataulussaan.
Jos haluat esiintyä puolueen ehdokaslistalla siten, että nimesi jälkeen mainitaan sana “sitoutumaton”, voit sopia siitä puolueen kanssa. Virallisissa ehdokasasetteluasiakirjoissa, muun muassa ehdokaslistojen yhdistelmässä, “sitoutumaton” -sanaa ei kuitenkaan saa käyttää.
Puolueen ehdokashakemuksen tekemisestä vastaa puolueen vaaliasiamies.
Puolueiden yhteystiedot puoluerekisterissä
Jos haluat ehdokkaaksi, mutta et minkään puolueen ehdokkaaksi, sinun tai ehdokkuuttasi kannattavien täytyy perustaa valitsijayhdistys. Valitsijayhdistyksen perustamiseksi tarvitset:
Valitsijayhdistys perustetaan laatimalla perustamisasiakirja, jossa on oltava mm. seuraavat tiedot:
Valitsijayhdistys tarvitsee vaaliasiamiehen ja tälle varamiehen. Vaaliasiamiehenä voi toimia myös ehdokas itse. Vaaliasiamiehen on toimitettava valitsijayhdistyksen ehdokashakemus aluevaaleissa aluevaalilautakunnalle ja kuntavaaleissa kunnan keskusvaalilautakunnalle. Ehdokashakemus voidaan tehdä käyttäen oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaisia ehdokasasettelulomakkeita.
Huom! Ehdokasasettelu alue- ja kuntavaaleihin 2025 on päättynyt.
Keskusvaalilautakunta on päättänyt 21.1.2025 § 4 ehdokasasetteluun liittyvien asiakirjojen jättämisestä Keravalla.
Päätöksen mukaisesti ehdokashakemukset ja muut ehdokkaiden asettamista koskevat asiakirjat on annettava keskusvaalilautakunnan sihteerille Keravan vaalitoimistolla, osoite Kauppakaari 11, seuraavina ajankohtina:
Ehdokashakemukset sekä ilmoitukset toimittaa puolueen, yhteislistan ja valitsijayhdistysten vaaliasiamies.
Kuntavaalien ehdokasasetteluun liittyvien asiakirjojen jättämistä koskeva kuulutus: fileshow
Vaalilain säännökset edellyttävät, että vaalimainoksia ei sijoiteta ennakkoäänestys- tai äänestyspaikoille ja niiden läheisyyteen siten, että niiden voitaisiin katsoa vaikuttavan äänestäjien vaalivapauteen. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, etteivät vaalimainokset näy vaalihuoneistoon taikka sen sisäänkäyntiin.
Yksittäisten vaalimainosten sijoittelu ja vaalimainonta kaupungin hallinnoimilla yleisillä alueilla, kiinteistöissä tai muilla kaupungin hallinnoimilla julkisilla, yleisillä areenoilla on kiellettyä. Ehdokas tai ehdokkaita asettanut ryhmä ei saa saada etua vaaleissa siitä, että se käyttää luvatta kaupungin yleistä aluetta, kiinteistöä tai muuta areenaa vaalimainontaan.
Kaupungin hallinnoimissa kiinteistöissä, alueilla ja areenoilla pyritään vaalien kannalta mahdollisimman neutraaliin ja puolueettomaan kuvaan. Muina kiellon perusteina ovat myös tasapuolisuus, liikenneturvallisuus, kaupunki-infran suojeleminen sekä siistin ja selkeän kaupunkikuvan ylläpitäminen.
Lisäksi on huomioitava, että yleisille alueille luvattomasti asennetut mainokset haittaavat usein liikennettä ja ovat ohjauslaitteisiin kiinnitettyinä vastoin liikennemerkkeihin asetettuja määräyksiä. Mainoksien asentaminen ja poistaminen liikennealueilla saattaa aiheuttaa vaaratilanteita niin mainosten pystyttäjälle kuin muulle liikenteelle. Mainokset roskaavat julkista kaupunkitilaa, saattavat vaikeuttaa alueiden kunnossapitoa ja vahingoittaa kaupunkiomaisuutta. Mainokset likaantuvat ja rikkoontuvat helposti, ja ne joutuvat usein ilkivallan kohteiksi. Yksittäinen mainostaja ei yleensä kunnosta, puhdista tai poista huonokuntoisia mainoksiaan.
Yleisillä alueilla jalkaisin tapahtuva promootio, johon ei liity tilapäisiä rakenteita kuten telttoja, ei kuitenkaan vaadi erillistä lupaa.
Keravan kaupungin hallinnoimilla yleisillä alueilla noudatetaan alue- ja kuntavaaleissa tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi aiempien vaalien tapaan keskitetyn vaalimainonnan periaatetta. Periaatteen mukaisesti yleisillä alueilla sallitaan ainoastaan kaupungin asettamiin telineisiin asennetut vaalijulisteet.
Keravan kaupunki järjestää keskitetyn vaalimainonnan kymmenessä vaalimainospaikassa, jotka on sijoitettu kaupungin omistamille alueille eri puolille Keravaa (lataa kartta vaalimainospaikoista). Vaalimainospaikoista ei peritä erillistä maksua puolueilta tai valitsijayhdistyksiltä.
Puolueiden ja valitsijayhdistysten on ilmoitettava 11.3.2025 mennessä keskusvaalilautakunnan sihteereille (charles.pudas@kerava.fi ja riikka.kortelainen@kerava.fi) vaalimainospaikan käyttämisestä telineessä, jotta telineitä osataan varata oikea määrä paikalleen. Vaalimainonta Keravalla alkaa 26.3.2025.
Vaalimainostelineisiin kiinnitettävien mainosten osalta Keravalla on alue- ja kuntavaaleissa kaksi vaihtoehtoa:
Keravan kaupungin kaupunkiympäristön toimiala huolehtii vaalimainostelineiden käyttöön asettamisesta.
Ehdokkaita asettavien puolueiden edustajat toimittavat vaalimainokset pikimmiten puolueiden saatua mainokset. Jos mainosten toimitus viivästyy, kaupunki ei voi taata, että mainokset ovat telineissä 26.3.2025.
Mainoksia tarvitaan 10 kpl kuntavaaleja ja 10 kpl aluevaaleja varten sekä lisäksi puolueiden itsensä määrittämä määrä varakappaleita.
Vaalien aikana ilkivallan kohteeksi joutuneiden mainosten kunnostamisesta puolueet huolehtivat itse. Lisää taustalevyjä rikottujen tilalle saa tarvittaessa kaupungilta julisteiden kiinnittämistä varten. Kennolevyjä voi tilata tarvittaessa lisää rikkoutuneiden tilalle (nopea toimitusaika).
Kaupunki poistaa mainokset vaalipäivää seuraavana päivänä eli maanantaina 14.4.2025.
Lisätietoja vaaleihin liittyviin asioihin voit kysyä keskusvaalilautakunnan sihteereiltä tai osoitteesta vaalit@kerava.fi.
Alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys Suomessa alkaa keskiviikkona 2.4.2025 ja päättyy tiistaina 8.4.2025. Yhtä aikaa järjestettävissä alue- ja kuntavaaleissa valitaan, ketkä…
Alue- ja kuntavaalien kotiäänestys suoritetaan 2.–8.4., ja kotiäänestykseen tulee ilmoittautua 1.4. klo 16 mennessä joko puhelimitse tai kirjallisesti. Kotiäänestykseen voivat…
Vaaliasiamiesten ja vaalipäälliköiden info- ja keskustelutilaisuus järjestetään keskiviikkona 26.2.2025 klo 16.30, os. Kauppakaari 11.
Keskusvaalilautakunnan päätöksen mukaisesti luvan vaalikahvilalle myöntävät keskusvaalilautakunnan sihteerit.
