Vaalit

Alue- ja kuntavaaleissa äänestämällä vaikutat, ketkä päättävät tärkeistä arkea koskevista asioista. Alue- ja kuntavaalit järjestetään yhtä aikaa joka neljäs vuosi.

Kerava kuuluu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueeseen, jonka ylintä valtaa käyttää aluevaltuusto. Aluevaaleissa valitaan 69 valtuutettua aluevaltuustoon vastaamaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Keravan kaupungin ylintä valtaa käyttää kaupunginvaltuusto. Kuntavaaleissa valitaan 51 valtuutettua Keravan kaupunginvaltuustoon päättämään kaupungin toiminnasta ja taloudesta.

Seuraavat alue- ja kuntavaalit ovat huhtikuussa 2025.

Suomen perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle. Heitä edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta, johon kuuluu 200 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi eduskuntavaaleissa.

Eduskuntavaalien vaalipäivä on vaalivuoden huhtikuun kolmas sunnuntai, paitsi pääsiäisen sattuessa tähän ajankohtaan.

Seuraavat eduskuntavaalit ovat huhtikuussa 2027.

Eduskunnan tehtävät

Eduskunnan keskeinen tehtävä on lakien säätäminen. Lain säätäminen tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksestä, kansanedustajan lakialoitteesta tai vähintään 50 000 äänioikeutetun Suomen kansalaisen tekemällä kansalaisaloitteella. Lakiesitykset käsitellään ensin eduskunnan valiokunnissa, joissa valiokuntiin kuuluvat kansanedustajat kuulevat asiantuntijoita, ja sen jälkeen täysistunnossa, johon kaikki kansanedustajat osallistuvat.

Eduskunta päättää kalenterivuodeksi kerrallaan valtion talousarvion. Eduskunta myös valvoo valtion taloudenhoitoa ja talousarvion noudattamista. Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa.

Eduskunnalla on toimivaltaa myös kansainvälisissä asioissa. Eduskunta hyväksyy Suomen kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaantulemisesta perustuslain mukaisesti. Eduskunta osallistuu myös Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun.

Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa suoralla, tarvittaessa kaksi kierrosta sisältävällä, vaalilla joka kuudes vuosi. Presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Presidentin toimikauden pituus on kuusi vuotta, ja sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen vaalipäivä on vaalivuoden tammikuun neljäs sunnuntai.

Mikäli joku ehdokkaista saa jo tässä ensimmäisen kierroksen vaalissa yli puolet hyväksytyistä äänistä, tulee hän valituksi presidentiksi. Jos näin ei käy, toimitetaan kahden viikon kuluttua sunnuntaina toisen kierroksen vaali kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Toisen kierroksen vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas valitaan presidentiksi.

Jos presidentinvaalissa on vain yksi ehdokas, valitaan hänet presidentiksi ilman vaalia. Presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Seuraava presidentinvaali on sunnuntaina 27.1.2030.

Presidentin tehtävät

Suomen ylimmät valtioelimet ovat eduskunta, tasavallan presidentti ja hallitus.

Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa. Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja niihin liittyvistä Suomen päätöksistä vastaa hallitus, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä.

Presidentti tekee päätöksensä lähtökohtaisesti hallituksen ratkaisuehdotuksesta. Hän nimittää eduskunnan valitseman pääministerin sekä muut ministerit pääministerin ehdotuksen mukaisesti. Presidentti vahvistaa eduskunnan hyväksymät lait. Presidentti myös nimittää tuomarit ja eräät valtion korkeimmat virkamiehet. Hän voi yksittäisessä tapauksessa armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta joko kokonaan tai osittain. Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

Euroopan parlamentti on yksi Euroopan unionin lainsäädäntöelimistä. EU-kansalaiset valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet europarlamenttivaaleissa joka viides vuosi. Suomesta Euroopan parlamenttiin valitaan 15 jäsentä eli meppiä.

Seuraavat europarlamenttivaalit ovat vuonna 2029.

Euroopan parlamentin tehtävät

Euroopan parlamentti on Euroopan unionin kansanedustuslaitos, jonka jäsenet edustavat EU-kansalaisia unionin tasolla. Euroopan parlamentti säätää lait ja hyväksyy Euroopan unionin talousarvion yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Lisäksi parlamentti valvoo komissiota ja Euroopan unionin toimielimiä.

Kuntavaalit

Kuntavaaleissa äänioikeus on jokaisella viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävällä siinä kunnassa, joka on ollut hänen kotikuntansa 51. päivää ennen vaalipäivää.

Aluevaalit

Aluevaaleissa äänioikeus on jokaisella viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävällä, jonka kotikunta on hyvinvointialueeseen kuuluva kunta 51. päivää ennen vaalipäivää.

Eduskuntavaalit, presidentinvaalit ja europarlamenttivaalit

Äänioikeus on asuinpaikasta riippumatta jokaisella viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävällä.

Kuntavaalit

Kuntavaaleissa äänioikeus on jokaisella viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävällä henkilöllä, joka on EU:n jäsenvaltion taikka Islannin tai Norjan kansalainen ja jonka kotikunta kyseinen kunta on 51. päivää ennen vaalipäivää.

Aluevaalit

Aluevaaleissa äänioikeus on jokaisella viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävällä henkilöllä, joka on EU:n jäsenvaltion taikka Islannin tai Norjan kansalainen ja jonka kotikunta on joku hyvinvointialueeseen kuuluva kunta 51. päivää ennen vaalipäivää.

Europarlamenttivaalit

Europarlamenttivaaleissa äänioikeus on jokaisella viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneellä EU:n jäsenvaltion kansalaisella, joka on viimeistään 80. päivää ennen vaalipäivää ilmoittautunut Digi- ja väestötietoviraston Suomen äänioikeusrekisteriin

• ja jolla on kotikunta Suomessa 51. päivää ennen vaalipäivää
• tai joka on EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa tai tällaisen henkilön perheenjäsen, joka asuu Suomessa

Kuntavaalit

Kuntavaaleissa äänioikeus on muun valtion kansalaisella, jonka kotikunta kyseinen kunta on 51. päivää ennen vaalipäivää ja jolla on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan 51. päivää ennen vaalipäivää.

Äänioikeus on myös EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevalla, jolla on asuinpaikka kyseisessä kunnassa 51. päivää ennen vaalipäivää, jos hän on pyytänyt tietojensa tallentamista väestötietojärjestelmään ja hän on kirjallisesti ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään 52. päivää ennen vaalipäivää haluavansa käyttää äänioikeuttaan kuntavaaleissa.

Aluevaalit

Aluevaaleissa äänioikeus on jokaisella viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävällä muun valtion kansalaisella, jonka kotikunta on joku hyvinvointialueeseen kuuluva kunta 51. päivää ennen vaalipäivää ja jolla on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan 51. päivää ennen vaalipäivää.

Äänioikeus on myös EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevalla, jolla on asuinpaikka hyvinvointialueeseen kuuluvassa kunnassa 51. päivää ennen vaalipäivää, jos hän on pyytänyt tietojensa tallentamista väestötietojärjestelmään ja hän on kirjallisesti ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään 52. päivää ennen vaalipäivää haluavansa käyttää äänioikeuttaan aluevaaleissa.

Äänestämistä varten tarvitset mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Ota äänestyspaikalle mukaan poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai vastaava kuvallinen asiakirja.

Jos sinulla ei ole tällaista asiakirjaa, voit hakea lähimmältä poliisilaitokselta äänestämistä varten annettavaa maksutonta väliaikaista henkilökorttia. Sitä hakiessasi tarvitset passikuvan, joka ei ole kuutta kuukautta vanhempi.

Äänioikeus tarkistetaan sähköisestä järjestelmästä, joten et tarvitse mukaan äänioikeusilmoitusta.

Ennakkoäänestyksen äänestyspaikat

1. Kaupunginkirjasto (Paasikivenkatu 12)
Avoinna 2.-8.4.2025, arkisin klo 9-19 ja la-su 10-18

2. K-Citymarket (Nikonkatu 1)
Avoinna 2.-8.4.2025, arkisin klo 9-19 ja la-su 10-18

3. Ahjon kylätalo (Kerananpolku 1)
Avoinna 2.-4.4.2025, arkisin klo 9-19

4. Savion koulu (Juurakkokatu 33)
Avoinna 5.4. ja 7.-8.4.2025, lauantaina klo 10-18 ja arkisin klo 9-19

Vaalipäivän 13.4. äänestyspaikat

001 Kaleva
Kalevan koulu (Kalevankatu 66)
Avoinna klo 9-20

002 Kurkela
Kurkelan koulu (Käenkatu 10)
Avoinna klo 9-20

003 Untola
Kirjasto, Pentinkulma (Paasikivenkatu 12)
Avoinna klo 9-20

004 Kilta
Killan koulu (Sarvimäentie 35)
Avoinna klo 9-20

005 Sompio
Sompion koulu (Aleksis Kiven tie 18)
Avoinna klo 9-20

006 Kannisto
Svensbacka skola (Taimikatu 6)
Avoinna klo 9-20

007 Savio
Savion koulu (Juurakkokatu 33)
Avoinna klo 9-20

008 Ahjo
Ahjon koulu (Keijutie 2)
Avoinna klo 9-20

009 Lapila
Keravanjoen koulu (Ahjontie 2)
Avoinna klo 9-20

Alue- ja kuntavaaleissa voit äänestää ennakkoon 2.-8.4.2025. Voit oman valintasi mukaan äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa joko kotimaassa tai ulkomailla. Ennakkoäänestämistä varten tarvitset mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.

Alue- ja kuntavaaleissa voit äänestää ennakkoon joko molemmissa vaaleissa tai vain toisessa vaalissa. Saat äänestyspaikalla kaksi äänestyslippua. Violetilla äänestyslipulla äänestät aluevaalien ehdokasta ja valkoisella äänestyslipulla kuntavaalien ehdokasta.

Suomessa ennakkoäänestys aloitetaan keskiviikkona 11. päivää ennen vaalipäivää ja lopetetaan tiistaina 5. päivää ennen vaalipäivää. Jokaisessa kunnassa on vähintään yksi yleinen ennakkoäänestyspaikka. Suurimmissa kunnissa yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja on tavallisesti useita. Yleensä ennakkoäänestyspaikka on avoinna kaikkina seitsemänä ennakkoäänestyspäivänä. Osa paikoista voi kuitenkin olla auki lyhyemmänkin ajan.

Äänestäminen

1. Vaalitoimitsija tarkistaa äänestäjän henkilöllisyyden ja antaa hänelle ensin violetin äänestyslipun aluevaaleissa äänestämistä varten.
2. Äänestäjä menee äänestyskopiin äänestämään aluevaalien ehdokasta ja tekee äänestysmerkinnän äänestyslippuun.
3. Vaalitoimitsija antaa äänestäjälle valkoisen äänestyslipun kuntavaaleissa äänestämistä varten.
4. Äänestäjä menee toiseen äänestyskoppiin äänestämään kuntavaalien ehdokasta ja tekee äänestysmerkinnän äänestyslippuun. Voit äänestää sekä alue- että kuntavaaleissa tai halutessasi vain toisissa vaaleissa.
5. Vaalitoimitsija leimaa äänestysliput ja äänestäjä sulkee äänestysliput vaalikuoriin liiman avulla.
6. Vaalitoimitsija tekee merkinnän äänioikeusrekisteriin äänioikeuden käyttämisestä.
7. Vaalitoimitsija tulostaa ja päivää lähetekirjeen. Äänestäjä ja vaalitoimitsija allekirjoittavat lähetekirjeen.
8. Vaalitoimitsija sulkee vaalikuoren ja lähetekirjeen lähetekuoreen.

Äänestyspaikat avautuvat vaalipäivänä 13.4. klo 9 ja äänestys jatkuu kello 20 asti. Mikäli äänestyspaikalla on jonoa klo 20, saavat kaikki klo 20 mennessä paikalle saapuneet äänestää rauhassa ennen äänestyspaikan sulkeutumista.

Vaalipäivänä voit äänestää vain omassa äänestyspaikassasi, joka määräytyy osoitteesi mukaan. Vaalipäivän äänestyspaikan ja sen osoitteen löydät äänioikeusilmoituksesta. Ilmoitus on lähetetty joko postitse tai löydät sen sähköisenä Suomi.fi –palvelusta.

Alue- ja kuntavaaleissa saat äänestyspaikalla kaksi äänestyslippua. Violetilla äänestyslipulla äänestät aluevaalien ehdokasta ja valkoisella äänestyslipulla kuntavaalien ehdokasta. Voit äänestää molemmissa vaaleissa tai halutessasi vain toisissa vaaleissa. Jos kävit ennakkoäänestämässä, voit vaalipäivänä äänestää vain siinä vaalissa, jossa et ole ennakkoon äänestänyt.

Äänestäminen

1. Vaalitoimitsija tarkistaa äänestäjän henkilöllisyyden ja antaa hänelle äänestysliput.
2. Äänestäjä tekee äänestysmerkinnän äänestyslippuihin. Voit äänestää sekä alue- että kuntavaaleissa tai halutessasi vain toisissa vaaleissa.
3. Vaalitoimitsija leimaa äänestysliput.
4. Äänestäjä tiputtaa äänestysliput vaaliuurnaan.

Kotiäänestys

Kotiäänestykseen on oikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Kotiäänestykseen oikeutettu voi äänestää vain siinä kunnassa, joka on äänioikeusrekisterissä ja -ilmoituksessa merkitty hänen kotikunnakseen (vaalitoimisto tekee tarkistuksen ennakkoon).

Alue- ja kuntavaaleissa äänestäjän on ilmoitettava halustaan äänestää kotonaan keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 1.4.2025 klo 16. Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö.

Puhelinilmoittautumisessa soita numeroon 09 29 49 2080. Kirjallisen ilmoituslomakkeen voit ladata osoitteesta https://vaalit.fi/aanestaminen-kotona tai noutaa Sampolan palvelukeskuksen asiointipisteestä (Kultasepänkatu 7).

Lähetä täytetty ilmoituslomake joko sähköpostitse osoitteeseen vaalit@kerava.fi tai postitse osoitteeseen Keravan kaupungin keskusvaalilautakunta, PL 123, 04201 Kerava. Voit tuoda ilmoituslomakkeen myös Sampolan palvelukeskuksen asiointipisteeseen. Ilmoituksen on oltava keskusvaalilautakunnalle saapuneena viimeistään tiistaina 1.4.2025 ennen kello 16.

Kotiäänestyksessä äänestäjän luo saapuu sovittuna ajankohtana kunnan keskusvaalilautakunnan nimeämä vaalitoimitsija, joka ottaa äänestyksen vastaan. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoitaja. Omaishoitajan äänestämisestä on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle kotiäänestykseen ilmoittautumisen yhteydessä.

Laitosäänestys

Laitosäänestys järjestetään ennakkoäänestysaikana 2.-8.4.2025 kaikissa Keravalla sijaitsevissa vaalilaissa määrätyissä laitoksissa. Laitoksissa voivat äänestää vain niissä hoidettavina olevat tai niihin otetut henkilöt. Muilla, esimerkiksi laitoksen henkilökunnalla, ei ole oikeutta äänestää laitosäänestyksessä.

Keravan laitosäänestyspaikat

• Asumispalveluyksikkö Satakieli (Käpytie 1)
• HUS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö (Kokontie 18)
• Attendo Hummeli (Männiköntie 26)
• Attendo Levonmäki (Ravikuja 12)
• Attendo Mäntykoti (Männiköntie 28)
• Esperi Hoivakoti Kerava (Metsolantie 1)
• Esperi Hoitokoti Koppelo Kerava (Metsolantie 1)
• Humana Kristallikartano (Kettinkikuja 1)
• Hoivakoti Vomma (Kisapolku 3)
• Palvelukeskus Hopeahovi (Metsolantie 4)
• Arviointi- ja kuntoutusyksikkö Miina (Metsolantie 2 A, 2 krs.)
• Arviointi- ja kuntoutusyksikkö Helmi (Metsolantie 2 A, 2 krs.)
• Keravan vankila (Lahdentie 711)
• Toukolan palvelukeskus (Timontie 1 A)
• Niitty-Nummen Hoitokoti (Lahdentie 132)
• Marttilan Hoivakoti, myös yhteisöllinen asuminen (Lehmuskatu 1)
• Hoivakoti Lumo (Porvoonkatu 12)
• Ryhmäkoti Virrenkulma (Palosenkatu 1–3)
• Hyvinvointikeskus Finlandia (Pianonsoittajankatu 1)

Ulkomaan yleisinä ennakkoäänestyspaikkoina ovat tietyt Suomen edustustot ja niiden toimipaikat. Niissä voi äänestää kuka tahansa äänioikeutettu, esimerkiksi ulkosuomalainen, mutta myös lomamatkalla, töissä tai opiskelemassa oleva.

Monet ulkomaan ennakkoäänestyspaikat ovat avoinna kaikkina ennakkoäänestyspäivinä 2.-5.4.2025., mutta myös lyhyemmän ajan. Ennakkoäänestäminen edustustossa toimitetaan suurin piirtein samalla tavalla kuin ennakkoäänestys kotimaassa. Äänestämistä varten tarvitset mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.

Kirjeäänestys

Ulkomailla pysyvästi asuvat ja vaalien ajan ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut voivat äänestää kirjeitse ulkomailta.

Lisätietoa kirjeäänestyksestä

Laivaäänestys

Ulkomailla olevissa suomalaisissa laivoissa järjestetään ns. laivaäänestys laivan henkilökunnalle. Laivaäänestys voidaan aloittaa jo 18. päivää ennen vaalipäivää, mutta se lopetetaan samaan aikaan kuin edustustoäänestys eli 8. päivää ennen vaalipäivää. Laivaäänestyksessä saa äänestää vain laivan henkilökunta.

Puolueen ehdokkaaksi

Jos haluat puolueen ehdokkaaksi, ota suoraan yhteyttä kyseiseen puolueeseen. Kukin puolue asettaa ehdokkaansa sääntöjensä edellyttämällä tavalla ja omassa aikataulussaan.

Jos haluat esiintyä puolueen ehdokaslistalla siten, että nimesi jälkeen mainitaan sana “sitoutumaton”, voit sopia siitä puolueen kanssa. Virallisissa ehdokasasetteluasiakirjoissa, muun muassa ehdokaslistojen yhdistelmässä, “sitoutumaton” -sanaa ei kuitenkaan saa käyttää.

Puolueen ehdokashakemuksen tekemisestä vastaa puolueen vaaliasiamies.

Puolueiden yhteystiedot puoluerekisterissä

Valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi

Jos haluat ehdokkaaksi, mutta et minkään puolueen ehdokkaaksi, sinun tai ehdokkuuttasi kannattavien täytyy perustaa valitsijayhdistys. Valitsijayhdistyksen perustamiseksi tarvitset:

• aluevaaleissa vähintään 50 hyvinvointialueella asuvaa äänioikeutettua henkilöä
• kuntavaaleissa vähintään 10 samassa kunnassa äänioikeutettua henkilöä.

Valitsijayhdistys perustetaan laatimalla perustamisasiakirja, jossa on oltava mm. seuraavat tiedot:

• ehdokkaan nimi,
• jokaisen ehdokkuuttasi kannattavan nimi, syntymäaika ja osoite sekä allekirjoitus, jossa kannattaja vakuuttaa, että hän on äänioikeutettu kyseisessä vaalipiirissä tai aluevaaleissa kyseisellä hyvinvointialueella tai kuntavaaleissa asianomaisessa kunnassa.

Valitsijayhdistys tarvitsee vaaliasiamiehen ja tälle varamiehen. Vaaliasiamiehenä voi toimia myös ehdokas itse. Vaaliasiamiehen on toimitettava valitsijayhdistyksen ehdokashakemus aluevaaleissa aluevaalilautakunnalle ja kuntavaaleissa kunnan keskusvaalilautakunnalle. Ehdokashakemus voidaan tehdä käyttäen oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaisia ehdokasasettelulomakkeita.

Keskusvaalilautakunta on päättänyt 21.1.2025 § 4 ehdokasasetteluun liittyvien asiakirjojen jättämisestä Keravalla.

Päätöksen mukaisesti ehdokashakemukset ja muut ehdokkaiden asettamista koskevat asiakirjat on annettava keskusvaalilautakunnan sihteerille Keravan vaalitoimistolla, osoite Kauppakaari 11, seuraavina ajankohtina:

• 25.2.2025 klo 8–12
• 26.2.2025 klo 12–16
• 3.3.2025 klo 8–12
• 4.3.2025 klo 12–16

Ehdokashakemukset sekä ilmoitukset toimittaa puolueen, yhteislistan ja valitsijayhdistysten vaaliasiamies.

Kuntavaalien ehdokasasetteluun liittyvien asiakirjojen jättämistä koskeva kuulutus: fileshow

Äänestyspaikat ja niiden läheisyys

Vaalilain säännökset edellyttävät, että vaalimainoksia ei sijoiteta ennakkoäänestys- tai äänestyspaikoille ja niiden läheisyyteen siten, että niiden voitaisiin katsoa vaikuttavan äänestäjien vaalivapauteen. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, etteivät vaalimainokset näy vaalihuoneistoon taikka sen sisäänkäyntiin.

Kaupungin hallinnoimat yleiset ja julkiset alueet sekä kiinteistöt

Yksittäisten vaalimainosten sijoittelu ja vaalimainonta kaupungin hallinnoimilla yleisillä alueilla, kiinteistöissä tai muilla kaupungin hallinnoimilla julkisilla, yleisillä areenoilla on kiellettyä. Ehdokas tai ehdokkaita asettanut ryhmä ei saa saada etua vaaleissa siitä, että se käyttää luvatta kaupungin yleistä aluetta, kiinteistöä tai muuta areenaa vaalimainontaan.

Kaupungin hallinnoimissa kiinteistöissä, alueilla ja areenoilla pyritään vaalien kannalta mahdollisimman neutraaliin ja puolueettomaan kuvaan. Muina kiellon perusteina ovat myös tasapuolisuus, liikenneturvallisuus, kaupunki-infran suojeleminen sekä siistin ja selkeän kaupunkikuvan ylläpitäminen.

Lisäksi on huomioitava, että yleisille alueille luvattomasti asennetut mainokset haittaavat usein liikennettä ja ovat ohjauslaitteisiin kiinnitettyinä vastoin liikennemerkkeihin asetettuja määräyksiä. Mainoksien asentaminen ja poistaminen liikennealueilla saattaa aiheuttaa vaaratilanteita niin mainosten pystyttäjälle kuin muulle liikenteelle. Mainokset roskaavat julkista kaupunkitilaa, saattavat vaikeuttaa alueiden kunnossapitoa ja vahingoittaa kaupunkiomaisuutta. Mainokset likaantuvat ja rikkoontuvat helposti, ja ne joutuvat usein ilkivallan kohteiksi. Yksittäinen mainostaja ei yleensä kunnosta, puhdista tai poista huonokuntoisia mainoksiaan.

Yleisillä alueilla jalkaisin tapahtuva promootio, johon ei liity tilapäisiä rakenteita kuten telttoja, ei kuitenkaan vaadi erillistä lupaa.

Vaalimainosta määrittävät tekijät

• Vaaleihin liittyvä tunnus, kuten ehdokkaita asettavan ryhmän tunnus/nimi/nimilyhenne yms.
• Ehdokkaan nimi, numero tai muu tunniste yms.
• Ehdokasryhmän nimi, numerot tai muu tunniste yms.
• Kuva, kuvio, grafiikka, iskulause yms., josta kuvan tai teoksen yms. voi liittää ehdokkaaseen, ehdokasryhmään tai ehdokkaita asettaneeseen ryhmään ja tulkita siten vaalimainokseksi.
• Muu tekijä, jonka perusteella kuva tai teos yms. on tulkittavissa vaalimainokseksi.

Keravan kaupungin hallinnoimilla yleisillä alueilla noudatetaan alue- ja kuntavaaleissa tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi aiempien vaalien tapaan keskitetyn vaalimainonnan periaatetta. Periaatteen mukaisesti yleisillä alueilla sallitaan ainoastaan kaupungin asettamiin telineisiin asennetut vaalijulisteet.

Keravan kaupunki järjestää keskitetyn vaalimainonnan kymmenessä vaalimainospaikassa, jotka on sijoitettu kaupungin omistamille alueille eri puolille Keravaa (lataa kartta vaalimainospaikoista). Vaalimainospaikoista ei peritä erillistä maksua puolueilta tai valitsijayhdistyksiltä.

Puolueiden ja valitsijayhdistysten on ilmoitettava 11.3.2025 mennessä keskusvaalilautakunnan sihteereille (charles.pudas@kerava.fi ja riikka.kortelainen@kerava.fi) vaalimainospaikan käyttämisestä telineessä, jotta telineitä osataan varata oikea määrä paikalleen. Vaalimainonta Keravalla alkaa 26.3.2025.

Vaalimainostelineisiin kiinnitettävien mainosten osalta Keravalla on alue- ja kuntavaaleissa kaksi vaihtoehtoa:

1. Taustalevylle kiinnitettävät julisteet (ns. perinteinen malli)
2. Kennolevyille painetut vaalimainokset

Käytännön ohjeet puolueille ja valitsijayhdistyksille

Keravan kaupungin kaupunkiympäristön toimiala huolehtii vaalimainostelineiden käyttöön asettamisesta.

Ehdokkaita asettavien puolueiden edustajat toimittavat vaalimainokset pikimmiten puolueiden saatua mainokset. Jos mainosten toimitus viivästyy, kaupunki ei voi taata, että mainokset ovat telineissä 26.3.2025.

Mainoksia tarvitaan 10 kpl kuntavaaleja ja 10 kpl aluevaaleja varten sekä lisäksi puolueiden itsensä määrittämä määrä varakappaleita.

Vaalien aikana ilkivallan kohteeksi joutuneiden mainosten kunnostamisesta puolueet huolehtivat itse. Lisää taustalevyjä rikottujen tilalle saa tarvittaessa kaupungilta julisteiden kiinnittämistä varten. Kennolevyjä voi tilata tarvittaessa lisää rikkoutuneiden tilalle (nopea toimitusaika).

Kennolevyille painettavat materiaalit

• Ohjeet ja tiedustelut: charles.pudas@kerava.fi.
• Tilaus tehdään suoraan toimittajalle. Kaupunki hakee mainokset toimittajalta ja asentaa ne telineisiin 26.3.2025.

Taustalevylle kiinnitettävät julisteet

• Taustalevylle kiinnitettävien (ns. perinteisten) julisteiden kiinnittämisestä vastaa puolue itse. Puolue saa kaupungilta vaneriset taustalevyt (120×80 cm) kiinnittämistä varten.
• Taustalevyille kiinnitetyt mainokset toimitetaan kaupungille, joka huolehtii niiden asentamisesta telineisiin 26.3.2025.
• Taustalevyjen noutoa sekä taustalevyille kiinnitettyjen mainosten toimittamista koskevat kyselyt: charles.pudas@kerava.fi

Kaupunki poistaa mainokset vaalipäivää seuraavana päivänä eli maanantaina 14.4.2025.