Sompion koulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 2023-2025
1. Selvitys koulun yhdenvertaisuustilanteesta
Koulun yhdenvertaisuustilannetta on selvitetty joulukuussa 2022 oppilaskyselyn avulla. Alla on vastauksista poimittuja huomioita koulun tilanteesta.
Alakoulun havaintoja:
Kyselyyn vastasi itsenäisesti 106 3-6 –luokan oppilasta ja 78 1-2 –luokkien oppilasta. Kysely teetettiin 1-2 –luokissa keskustellen ja sokkoäänestysmenetelmällä.
Koulun ilmapiiri
Suurin osa (esim. 3-6 –luokkalaisista 97,2%) kokee olonsa koulussa turvalliseksi. Turvattomuutta aiheuttavat tilanteet liittyvät yleensä ottaen yläkoululaisten toimintaan ja koulumatkoihin. 1-2 –luokkien oppilaista suurin osa ajattelee, etteivät muiden mielipiteet vaikuta omiin valintoihin.
Syrjintä
Suurin osa alakoulun oppilaista ei ole kokenut syrjintää (esim. 3-6 –luokkalaisista 85,8%). Tapahtunut syrjiminen on liittynyt ulkopuolelle jättämiseen leikeissä ja ulkonäön kommentointiin. Syrjintää kokeneista 15 3-6 –luokan oppilaista viisi ei ole kertonut asiasta aikuiselle. 1-2 –luokkien kaikki oppilaat ovat kokeneet, että heitä on kohdeltu reilusti.
3-6 –luokkien oppilaista 8 (7,5%) kokee, että oppilaan sukupuoli vaikuttaa siihen, miten opettaja kohtelee heitä. Joidenkin vastausten (5kpl) perusteella koetaan, että vastakkaisen sukupuolen oppilaat saavat tehdä helpommin asioita rangaistuksetta. Neljä (3,8%) oppilasta koki, että oppilaan sukupuoli vaikuttaa opettajan antamaan arviointiin. 95 oppilasta (89,6%) kokee, että oppilaita kannustetaan tasapuolisesti.
Oppilaiden kehitysehdotukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi koulussa:
Kaikki pitää ottaa mukaan leikkeihin.
Ketään ei kiusata.
Opettajat puuttuvat kiusaamiseen ja muihinkin hankaliin tilanteisiin.
Koulussa on reilut säännöt.
Yläkoulun havaintoja:
Koulun ilmapiiri
Valtaosa oppilaista pitää tasa-arvoa erittäin tärkeänä.
Valtaosa oppilaista kokee, että koulun ilmapiiri on tasa-arvoinen. Noin kolmannes kokee puutteita ilmapiirin tasa-arvoisuudessa.
Koulun henkilökunta kohtelee oppilaita yhdenvertaisesti. Kokemus yhdenvertaisesta kohtelusta ei toteudu eri ikäisten välillä eivätkä kaikki koe voivansa olla omia itsejään koulussa.
Noin 2/3 kokee voivansa vaikuttaa koulun päätöksiin hyvin tai melko hyvin.
Esteettömyys ja viestintä
Oppilaat kokevat, että erilaiset oppimistavat otetaan huomioon (2/3 oppilaista). Kolmasosa kokee, ettei opiskelua haastavia seikkoja oteta riittävästi huomioon.
Kyselyn mukaan koulu on onnistunut tiedottamisessa.
Noin 80 % kokee, että on helppo osallistua oppilaskunnan toimintaan. Oppilaiden oli vaikea nimetä, miten oppilaskunnan toimintaa voisi kehittää paremmaksi. Suuri osa kehitysehdotuksista liittyi kokousjärjestelyihin (ajankohta, määrä, tiedottaminen ennakoimalla ja kertomalla kokousten sisällöistä muille oppilaille).
Syrjintä
Noin 20 % (67 vastaajaa) 6.-9. luokan oppilaista on kokenut syrjintää tai häirintää kuluneen lukuvuoden aikana.
89 oppilasta ei ole itse kokenut, mutta on havainnut syrjintää tai häirintää kuluneen lukuvuoden aikana.
31 vastaajaa syrjintää kokeneista tai havainneista 6.-9. luokan oppilaista kertoi syrjintää tai häirintää tapahtuneen koulun henkilökunnan toimesta.
80 % koetusta syrjinnästä ja häirinnästä oli oppilaiden tekemää.
Lähes puolet syrjinnästä ja häirinnästä koetaan johtuvan seksuaalisesta suuntautumisesta, mielipiteestä ja sukupuolesta.
Noin neljännes syrjintää tai häirintää havainneista kertoi siitä eteenpäin.
Oppilaiden kehitysehdotukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi koulussa:
Oppilaat toivoivat enemmän tasa-arvotunteja ja keskustelua teemasta.
Oppilaiden mielestä varhainen puuttuminen häiritsevään käyttäytymiseen on tärkeää.
Kohdeltaisiin kaikkia samalla tavalla ja annettaisiin oppilaiden olla omia itsejään.
2. Tarvittavat toimenpiteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi
Henkilökunnan kanssa suunnitellut toimenpiteet:
Tulokset käydään läpi henkilökunnan yhteisessä kokouksessa ja käydään tuloksista yhteistä keskustelua. Järjestetään henkilökunnalle kevään 2023 YS-ajalle tai Vesoon koulutus seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyen. Lisäksi katso kohta 3.
Alakoulussa suunnitellut toimenpiteet:
Tulokset käydään läpi henkilökunnan yhteisessä kokouksessa 7.2. alakoulun YS-ajalla ja käydään tuloksista yhteistä keskustelua.
Asian käsittely luokissa
Oppitunti 14.2.
Käydään kyselyn tulokset läpi luokissa.
Leikitään yhteistoiminnallisia leikkejä yhteishengen vahvistamiseksi.
Pidetään yhteisvälitunti/ yhteisvälitunteja, jossa kaikki luokan oppilaat leikkivät tai pelaavat yhdessä.
Sompion koulu sitoutuu ehkäisemään häirintää ja syrjintää.
Yläkoulussa suunnitellut toimenpiteet:
Tulokset käydään läpi luokanvalvojan tunnilla ystävänpäivänä 14.2.2023. Erityisesti pohditaan, miten näitä asioita parannetaan:
Kiitetään yläkoululaisia siitä, että tulosten perusteella alakoululaiset kokevat koulun turvalliseksi paikaksi.
Lähes puolet syrjinnästä ja häirinnästä koetaan johtuvan seksuaalisesta suuntautumisesta, mielipiteestä ja sukupuolesta.
Noin neljännes syrjintää tai häirintää havainneista kertoi siitä eteenpäin.
Oppilaiden kehitysehdotukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi koulussa:
Oppilaat toivoivat enemmän tasa-arvotunteja ja keskustelua teemasta.
Oppilaiden mielestä varhainen puuttuminen häiritsevään käyttäytymiseen on tärkeää.
Kohdeltaisiin kaikkia samalla tavalla ja annettaisiin oppilaiden olla omia itsejään.
Jokaisen yläkoulun luokan oppilaat esittävät luokanvalvojalle kolme kehitysehdotusta ystävänpäivän teemaoppitunnilla koulun yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon lisäämiseksi. Ehdotukset käsitellään oppilaskunnan kokouksessa ja oppilaskunta tekee konkreettisen ehdotuksen tämän avulla.
Häirintä tarkoittaa ihmisarvon tarkoituksellista loukkaamista. Jokaisella pitää olla oikeus turvalliseen kouluun, jossa ei tarvitse pelätä häirinnän kohteeksi joutumista.
Häirintä voi olla esimerkiksi
• vitsejä, vihjailevia eleitä ja ilmeitä
• nimittelyä
• ei-toivottuja häiritseviä viestejä
• ei-toivottua koskettelua, seksin ehdottamista ja ahdistelua.
Syrjintä tarkoittaa sitä, että jotakuta ihmistä kohdellaan huonommin kuin muita henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella:
• ikä
• alkuperä
• kansalaisuus
• kieli
• uskonto tai vakaumus
• mielipide
• perhesuhteet
• terveydentila
• vammaisuus
• seksuaalinen suuntautuminen
• muu henkilöön liittyvä syy, esimerkiksi ulkonäkö, varallisuus tai kouluhistoria.
Jokaisella on Sompion koulussa oikeus määritellä ja ilmaista omaa sukupuoltaan.
Koulussamme korostetaan, että sukupuolen kokemukset ja ilmaisutavat ovat moninaisia ja yksilöllisiä. Oppilaan kokemusta arvostetaan ja tuetaan. Mahdolliseen kiusaamiseen puututaan.
Opetus on sukupuolitietoista.
• Opettajat eivät luokittele oppilaita stereotyyppisesti tytöiksi ja pojiksi.
• Oppilailta edellytetään samoja asioita sukupuolesta riippumatta.
• Ryhmäjaot eivät perustu sukupuoleen.
Sompion koulu edistää eri-ikäisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta.
• Eri-ikäisiä oppilaita ohjataan kohtelemaan toisiaan kunnioittavasti.
• Eri-ikäisten tarpeet otetaan huomioon koulun toiminnassa.
• Sekä nuorten että kokeneiden työntekijöiden vahvuuksia arvostetaan.
Sompion koulun ilmapiiri on keskusteleva ja avoin.
Sompion koulussa ei syrjitä vamman tai terveydentilan perusteella.
Oppilaiden ja henkilöstön kohtelu on yhdenvertaista ja asiallista psyykkisestä tai fyysisestä sairaudesta tai vammasta huolimatta. Oppilaalla ja henkilökuntaan kuuluvalla on oikeus päättää, mitä hän kertoo terveydentilastaan tai vammastaan. Tilat ovat esteettömiä ja saavutettavia.
Opetus on kielitietoista.
• Opetus ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset kielelliset resurssit ja tarpeet.
• Opetus tukee suomen kielen oppimista. Riittävä suomen kielen taito ehkäisee syrjäytymistä ja mahdollistaa oppilaan etenemisen koulutyössä.
• Oppilaita kannustetaan jakamaan tietoa omasta kulttuuristaan ja kielitaustastaan. Heitä ohjataan arvostamaan omaa kulttuuriaan ja kieltään.
• Koulun viestintä on ymmärrettävää ja selkeää. Myös heikolla suomen kielen taidolla voi osallistua koulun toimintaan.
• Kodin ja koulun yhteistyöpalavereissa sekä jatko-opintovanhempainillassa on käytössä tulkkipalvelut.
3. Arvio aikaisemman suunnitelman toteuttamisesta ja tuloksista
Henkilökunnan kanssa keskustelun aiheita (noussut esiin tehtävätiimeissä, ei kyselyssä):
• WC-tiloja on yhä jaettu sukupuolen mukaan yläkoulussa.
• Opettajat luokittelevat poikia stereotyyppisesti tyttöjen ja poikien ryhmiksi, joiden oletetaan käyttäytyvän eri tavalla.
• Suomea heikosti osaavien huoltajien ja oppilaiden on vaikea seurata koulun tiedotusta.
• Oppilaita ei kannusteta riittävästi jakamaan tietoa omasta kulttuuristaan ja kielestään.
• Suomi toisena kielenä -oppilaat eivät saa riittävästi tukea ja eriyttämistä. Jatkuva kääntäjään turvautuminen ei tue oppilaan suomen kielen oppimista.