Keravanjoen koulupuutarha
Koulupuutarhat ovat koulujen läheisyyteen perustettuja viljelypuutarhoja, joissa lapset oppivat, mistä ruoka tulee ja kuinka paljon sen eteen täytyy työskennellä. Koulupuutarha myös konkretisoi kestävän elämäntavan oppisisältöjä ja tukee ympäristö- ja ilmastokasvatusta.
Koulupuutarhat ovat monessa maassa tärkeä osa opiskelua. Ne tarjoavat paikan rikastuttaa opetustyötä tehokkailla käytännön toimilla ja kokemuksilla, jotka saavat oppimisen eloon. Viljelyllä ja kasvatuksella on myös rauhoittava vaikutus oppilaisiin.
Ideasta suunnitelmaksi
Keravanjoen koulun vieressä on isohko maa-alue, joka kuuluu koululle. Alue on Keravanjoen koulun takana ja sitä rajaavat vilkas Ahjontie, Keravanjoki ja junarata. Maaperä on keravalaiseen tapaan tiivistä savea.
Keravanjoen koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja, yhteisöpedagogi Dóra Hietavirta sai idean alueelle perustettavasta koulupuutarhasta. Talvella 2022 hän otti yhteyttä Jalotukseen, joka on keravalainen kestävää elämäntapaa edistävä liike, kokeilukeskus ja kestävän elämäntavan kehittäjä. Yhteydenoton aikoihin Jalotuksella alkoi Maj ja Tor Nesslingin säätiön rahoittama Aktiivinen ruokakansalaisuus ja urbaani yhteisömaatalous -hanke, jonka tarkoituksena on levittää kaupunkiviljelyn osaamista ja iloa Keravalle. Siihen sopi mainiosti ajatus koulupuutarhasta.
Jalotuksen puutarhuri ja työnjohtaja Marju Kortemäki lähti Dóran kanssa kartoittamaan, miten koulupuutarha voitaisiin toteuttaa. Suunnitteluun saatiin avuksi puutarhuriopiskelija Marika Björklund, jolla oli tuntuma sekä permakulttuuriin, syötävään metsäpuutarhaan että pihasuunnitteluun. Puutarhasuunnittelussa ja varsinkin permakulttuurisessa suunnittelussa on hienoa se, että alueen toiminnot voi hahmotella valmiiksi, vaikka käytännön toteutus ja viimeistely olisi vasta vuosien tai vuosikymmenten päässä. Koulupuutarhasuunnitelmia käytiin läpi myös Keravan kaupunginpuutarhurin kanssa.
Puutarhuriopiskelija Marika Björklund on laatinut Keravanjoen koulupuutarhan suunnitelman lasten toiveet huomioiden.
Lapset mukana ideoinnissa
Suunnittelussa oli tärkeää saada lasten ääni kuuluviin, sillä he ovat koulupuutarhan loppukäyttäjiä. Keravanjoen koulussa toimii ympäristöraati, jota vetää kotitalousopettaja Anu Väisänen. Kouluun perustettiin myös Luontokerho, jossa Marika vieraili kertomassa ja keskustelemassa lasten kanssa koulupuutarhasta. Lapset piirsivät hienoja suunnitelmia koulupuutarhaa varten, ja Marika otti lasten toiveet osaksi suunnitelmaa.
Lopullinen suunnitelma edellytti koulun, alueen asukkaiden ja kaupungin kuuntelua ja huolten ratkaisua. Marika Björklund piirsi lopullisen suunnitelman elokuussa 2023. Suunnitelma käytiin läpi vanhempainyhdistyksen kokouksessa, jossa oli paikalla myös koulun henkilökuntaa. Kokousväkeä puhuttivat vastuukysymykset ja puutarhan hoito kesäisin. Lopullista vastuumallia haetaan vielä.
Syötävä metsäpuutarha
Koulupuutarhaa ei tarvitse rakentaa nopeasti, kalliisti eikä koneilla. Se voidaan aloittaa pienestä ja hallittavasta, vaikkapa yrttispiraalista, johon tarvitaan kiviä, multaa ja siemeniä. Käsivoimat, lapiot ja kottikärryt riittävät alkuun. Siitä laajennetaan pikkuhiljaa. Kustannukset minimoidaan muun muassa lahjoituksilla, pistokkailla ja siemenkeruulla.
Keravanjoen koulupuutarha on tarkoitus toteuttaa metsäpuutarhana. Syötävä metsäpuutarha jäljittelee luonnonvaraista metsää rakenteensa ja toimintojensa puolesta. Puuvartisiin syötäviin kasveihin perustuva elonkirjon runsaus ja monikerroksellisuus mahdollistaa hiilen sitomisen sekä maaperän hyvinvoinnin tukemisen. Monivuotisten kasvien ansiosta metsäpuutarha on perinteistä kasvimaaviljelyä vaivattomampaa perustamisvaiheen jälkeen. Metsäpuutarhasta kasvaa vuosien saatossa itsenäinen, tasapainoinen kokonaisuus, jossa on monimuotoisia kasviryhmiä ja erilaisia lajeja.
Koulupuutarhaa luodaan yhteisön voimalla
Seuraavaksi koulupuutarhan ympärille kootaan erilaisia yhteistyökumppaneita: yhdistyksiä, yksittäisiä kuntalaisia, yrityksiä ja vaikkapa somessa toimivia vaikuttajia.
Sen lisäksi puutarhalle etsitään kesähoitajia alueen asukkaista. Keravalla on kova kysyntä esimerkiksi viljelypalstoille, ja koulupuutarhan ympärille voisi rakentua oma mallinsa, jossa yhdistyvät ruoan kasvattaminen, yhdessä tekeminen ja ruoantuotannosta oppiminen.
Kiinnostava mahdollisuus olisi myös yhdistää eri koulupuutarhojen voimat ja etsiä yhdessä rahoitusta muun muassa EU:n rahoitusmekanismeilta. Jos tiedät tahon, jota kiinnostaisi tällainen yhteistyö, laita meille viestiä: marju.kortemaki@jalotus.fi tai dora.hietavirta@jalotus.fi.
Lue lisää Keravanjoen koulupuutarhan syntyprosessista.
Lue lisää koulupuutarhoista Puutarhakasvatuksen sivuilta.
Lue lisää puutarhasta oppimisympäristönä Rauman normaalikoulun verkkosivuilta.