Mitä se yhteisöllinen opiskeluhuolto oikein on? –Hyvinvointikertomuksia koulujen arjesta

Yhteisöllinen opiskeluhuolto pähkinänkuoressa

Yhteisöllinen opiskeluhuolto, eli tuttavallisemmin yhteisöllinen hyvinvointityö, on osa lakisääteistä opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuollon tulisi toteutua ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä, koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä hyvinvointityönä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ammattilaisten yhteinen tehtävä.

Opetuksen keinoin, opetuksen ohella ja opetuksen lisäksi – myös opettajat ovat yhteisöllisen hyvinvointityön toimijoita

Arjen tasolla yhteisöllinen hyvinvointityö on ennen kaikkea kohtaamista, ohjaamista ja välittämistä. Se on myös esimerkiksi koulunkäynnin tukemista, ennaltaehkäisevää päihdekasvatusta, kiusaamisen ja väkivallan sekä poissaolojen ennaltaehkäisyä. Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu yhteisön hyvinvoinnista. Tunne- ja hyvinvointitaitoja opetellaan eri oppiaineiden sisältöjen lisäksi myös esimerkiksi 1., 4, ja 7. luokan oppilaiden monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa, luokanvalvojan tunneilla tai koko koulun tapahtumissa. Luokka-asteille tai luokille voidaan kohdentaa myös valittuja, ajankohtaisia sisältöjä tarpeen mukaan.

Ali-Keravan koulun erityisopettaja, luokanopettaja ja kuraattori pitävät alkuopetuksen kaikille oppilaille säännöllisesti tunne- ja kaveritaitoryhmiä. Pienryhmissä toteutettavissa ohjelmissa harjoitellaan mielen hyvinvoinnin taitoja sekä vahvistetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Pienryhmät ovat vahvistaneet vähitellen muun muassa oppilaiden itsesäätelyä sekä taitoja ilmaista itseään rakentavasti. Kun oppilaat oppivat kertomaan tunteistaan ja tarpeistaan paremmin, vuorovaikutustilanteet rauhoittuvat.

Savion koulussa toteutettiin 1.12.2023 Rela-päivä, jossa koko koulu harjoitteli ohjatusti rauhoittumistaitoja. Tavoitteena oli vahvistaa oppilaiden, opettajien ja ohjaajien hyvinvointia. Päivän aluksi jakauduttiin ryhmiin ja toimintaryhmät tutustuivat toisiinsa. Henkilökunnan tehtävänä oli luoda rauhallinen, turvallinen ja kohtaamisen mahdollistava ilmapiiri. Päivänä aikana työskenneltiin yhteisten ohjeiden mukaisesti ja keskityttiin vuorovaikutus- ja tunnetaitoihin. Kännykät ja tietokoneet jätettiin syrjään ja niiden sijaan painotus oli kiireettömässä yhdessäolossa. Myös ruokailun toteutuksessa rauhallisuus oli huomioitu. Oppilaat saivat halutessaan valita ulkoilun sijaan lepovälitunnin.

Oppimista, terveyttä ja osallisuutta lisäävää toimintaa

Oppilaat ja huoltajat osallistuvat myös yhteisöllisen hyvinvointityön suunnitteluun ja toteutukseen. Keskeinen oppilaiden, huoltajien ja koulun hyvinvointityön toimijoiden osallistamista tukeva rakenne monessa keravalaisessa koulussa ovat yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokoukset.

Ahjon koulussa oppilaat ohjattiin tänä syksynä pohtimaan, mitä hyvää omassa luokassa ja koulussa on, ja mihin toivotaan muutosta. Luokissa syntyi paljon keskustelua hyvin toimivista asioista ja muutostarpeista.

”Pikkuparlamentin (eli oppilaskunnan hallituksen) jäsenet koostivat luokkien hyvinvointikyselyjen vastauksista yhteenvedon, jonka he esittelivät yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Kehitysehdotuksiin tartuttiin rivakasti. Esimerkiksi toivottiin hiljaista välituntia ja koulunuorisotyöntekijä alkoi sellaista pitää. Pikkuparlamentti kuulutti keskusradion kautta tuloksista. Oppilaiden näkemysten kuuleminen ja eteenpäin vieminen on tärkeää.”, erityisopettaja Ahjon koulusta toteaa.

Johdettua ja suunnitelmallista terveyden ja turvallisuuden edistämistä

Rehtori johtaa koulun hyvinvointityötä ja vastaa hyvinvointia edistävän toimintakulttuurin kehittämisestä. Keravalaisissa kouluissa on kehitetty muun muassa kohtaamisen, dialogisuuden ja sovittelun menetelmiä hyödyntäviä työtapoja.

Sompion koulussa jokaiselle luokalle on varattu oma aikansa, jolloin rehtori istahtaa kiireettömästi alas yhdessä oppilaiden kanssa, kohtaa ja kuuntelee oppilaita. Sompion koulussa monialainen yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä HYVI järjestetään vähintään seitsemän kertaa lukuvuodessa. Hyvi-kokouksissa oppilasedustajat tuovat esiin ajankohtaisia huolenaiheita sekä antavat palautetta ja kehittämisehdotuksia. Uutena työmuotona Sompiossa on kehitetty HYVI-agenttitoimintaa. HYVI-oppilasparit vierailevat luokissa, havainnoivat luokkien toimintaa ja täyttävät havainnointilomakkeet. Luokat asettavat havainnointien pohjalta tavoitteita. Tavoitteissa edistymistä seurataan ja onnistuminen huomioidaan. Yhteistyössä kouluvalmentajan voidaan kanssa pitää palkintotunti tai toteuttaa vaikka oppilaiden toivoma retki.

Kurkelan koulussa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa rytmittää Kurkelan hyvinvoinnin vuosikello, jonka ohjaamana koko kouluyhteisö, myös henkilökunta, opettelee hyvinvointitaitoja. Lukuvuoden aikana teemoja ovat esimerkiksi ryhmäytyminen, kaveri-/ työkaveritaidot ja turvallisuus, itsetuntemus ja tunteet sekä hyvinvointi ja arjen selviytymistaidot. Hyvinvointityön suunnitteluun osallistetaan oppilailta kaikilta vuosiluokilta. Kurkelassa Keravan kaupunkistrategiaan kuuluvat hyvinvointitavoitteet on saatu jalkautettua hienosti osaksi koulun arkea.

Monialaista ammattilaisten välistä yhteistyötä ja yhdessätekemistä

Kuraattori Kati Nikulainen toimii kolmella keravalaisella alakoululla. Kerrottavaa yhteisöllisestä hyvinvointityöstä hänellä olisi vaikka millä mitalla. ”Ensimmäisinä nousevat mieleen kaikille Keravan 1.–2.-luokkien oppilaille yhteistyössä toteutettavat turvataitotunnit sekä 5.–6.-luokkalaisille suunnatut Hyvis vastaan pahis -kokonaisuudet,” hän kertoo.

Hyvinvointialueen työntekijöiden läheisiä yhteistyökumppaneita yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat kouluvalmentajat, perheohjaajat ja koulunuorisotyöntekijät.

Koulunuoristyöntekijät ja kouluvalmentajat järjestävät yhteistyökumppaniensa kanssa vuosittain muun muassa kaikille seitsemäsluokkalaisille yläkouluun kiinnittymistä tukevia ryhmäyttämisiä. ”Myös kuraattorit ja psykologit ovat olleet vahvasti mukana ryhmäytyksissä, ohjaamassa, tukemassa, seuraamassa ja auttamassa monin tavoin. Se on yksi esimerkki sujuvasta yhteistyöstä eri ammattilaisten välillä kouluissa”, koulunuorisotyön koordinaattori Katri Hytönen kertoo.

Matalan kynnyksen kohtaamisia ja syventyviä keskusteluja

Päivölänlaakson koulussa hyvinvointityöhön osallistuvat työntekijät jalkautuvat luokkiin. Kattavalla porukalla (kuraattori, rehtori, koulunuorisotyö, perheohjaaja, terveydenhoitaja) kaikki luokat kohdataan ”hyvän koulupäivän reppujen” parissa. Tänä syksynä teema on jatkunut ”Mitä kuuluu -välkillä?”, jolloin tiimin työntekijät ovat myös ulkovälkillä oppilaita varten.

”Killan koulussa koulunuorisotyön ja kuraattorin yhteistyöllä halutaan tukea oppilaiden hyvinvointia mahdollisimman laajasti: Ollaan yhdessä ulkovälitunneilla ja tavataan kokonaisia ikäluokkia tehostetusti pienryhmien tai hyvinvointipäivien muodossa. Uutena perinteenä on tavattu kaikki vitosluokkalaiset pienryhmissä. Pienryhmien kautta olemme päässeet pureutumaan kaverisuhteisiin, luokkailmapiiriin sekä omiin ja toisten vahvuuksiin.”, Kati-kuraattori iloitsee.

Kuvat: Katri Hytönen ja Kati Nikulainen