Hyvinvointiseminaarin keskiössä mielen hyvinvointi

Hyvinvointiseminaarin tavoitteena on tuoda päättäjille ja viranhaltijoille tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoista. Yhteisen työn tavoitteena on kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja sen myötä koko alueen elinvoiman vahvistuminen.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaikkien yhteinen tehtävä

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue aloitti toimintansa alkuvuodesta 2023, minkä jälkeen hyvinvointialue on vastannut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Vantaa ja Kerava sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tekevät hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä paitsi erikseen omissa palveluissaan myös yhdessä.

Hyvinvointiseminaari järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2023, jolloin teemana oli elintapojen ja liikkumisen merkitys hyvinvoinnille. Tänä vuonna seminaarissa keskusteltiin mielen hyvinvoinnista. Asiantuntijapuheenvuorot jakaantuivat kahteen ajankohtaiseen teemaan: lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin sekä eri-ikäisten asukkaiden yksinäisyyteen.

Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi – apua ja tukea tarvitaan

Nuorten mielenterveyttä kuormittavat monet eri tekijät, minkä vuoksi tarvitaan monenlaisia ratkaisuja palvelujärjestelmän eri tasoilla.

Mieli Ry:n kehittämispäällikkö Saara Huhanantti esitti puheenvuorossaan, että yhteisenä tavoitteena tulisi olla se, että mahdollisimman moni nuori selviäisi ilman mielenterveyspalveluita. Ennaltaehkäisy ja oikea-aikainen ja riittävä tuki ovat tutkitusti kustannustehokkaita ja myös inhimillisesti parhaita toimenpiteitä.

Huhanantti muistutti myös hyvinvointialueiden ja kansalaisjärjestöjen välisen yhteistyön tärkeydestä sekä digitaalisten palveluiden tarpeellisuudesta. Pirkanmaan hyvinvointialue on näyttänyt tässä esimerkkiä yhdistämällä voimansa valtakunnallisen Sekasin-chatin kanssa.

Marjo Van Dijken ja Hanna Lehtinen esittelivät seminaarissa Vantaan ja Keravan Hyvinvointialueen lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin yksikköä. Uudistunut yksikkö aloitti toimintansa tämän vuoden alussa ja siellä hoidetaan 6–21-vuotiaiden mielenterveys- ja päihdehäiriöitä sekä riippuvuuksia. Yksikköön keskitetään myös alle kouluikäisten palvelut.

Rakenteellisesta muutoksista huolimatta kaikki palvelut jatkuvat hyvinvointialueen asiakkaille kuten ennenkin. Uudistuksen yhteydessä muun muassa kasvatus- ja perheneuvontapalveluja laajennetaan nuorisoikäisille ja heidän vanhemmilleen. Jatkossa perheneuvolapalveluissa voivat asioida 0–17-vuotiaat ja heidän vanhempansa.

Mielen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden tueksi tarjotaan lisäksi keskusteluapua 18–21-vuotiaille. Nuoret voivat osallistua keskusteluun joko yksin tai yhdessä vanhempien tai lähipiirin kanssa.

Yksinäisyys ja syrjäytyminen lisääntyneet – miten niitä ehkäistään?

Toisena temaattisena kokonaisuutena käsiteltiin yksinäisyyttä, joka on kasvanut kaikissa ikäryhmissä ja erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten parissa.

HelsinkiMission yksinäisyystyön päällikkö Maria Lähteenmäki kiteytti puheenvuorossaan, että yksinäisyyden ei tarvitse olla kenenkään kohtalo. Vaikuttavia interventioita on olemassa ja niitä tulisi ottaa yksinäisyyttä kohtaavissa palveluissa systemaattisesti käyttöön.

Päivi Wilen toi seminaariin ajankohtaisen tilannekuvan Keravalta, jossa syrjäytymistä ja yksinäisyyttä pyritään ehkäisemään matalan kynnyksen kohtaamispaikan – Keravan Polku – avulla.

Wilenin mukaan yksinäisyys koskettaa kaikkia ikäryhmiä lapsista vanhuksiin. Maahanmuuttajat ovat erityisen herkässä asemassa, koska kontakteja kantasuomalaisiin voi olla vaikea solmia. Osallisuuden vahvistaminen ja yksinäisyyden ehkäisy olisikin syytä huomioida jo kotoutumisprosessissa.

Vantaalla yksinäisyyttä pyritään vähentämään Nuorten aikuisten olohuone -toiminnalla, jota järjestetään Tikkurilassa, Myyrmäessä ja Koivukylässä. Nuorten aikuisten palvelujen päällikkö Hanna Hänninen kertoi esityksessään, että olkkari on nuorten toivomaa toimintaa, joka toimii avoimena kohtaamispaikkana. Sinne voi tulla omana itsenään tutustumaan muihin. Olkkareissa on mahdollisuus saada myös etsivän nuorisotyöntekijän tukea erilaisiin elämän haasteisiin.

Yhteistyön merkitys korostuu haastavien asioiden ratkomisessa

Asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen järjestettiin paneelikeskustelu, jossa syvennettiin edellä mainittuja teemoja ja pohdittiin yhteistyön merkitystä. Kaikki olivat sitä mieltä, että yhdessä tekeminen ja verkostoituminen ovat erittäin tärkeässä roolissa haastavien yhteiskunnallisten ongelmien ratkomisessa.

Tärkeät aiheet synnyttivät kutsuvieraiden keskuudessa vilkasta keskustelua, joka jatkuu varmasti vielä seminaarin jälkeenkin.