Taide- ja museokeskus Sinkan kuntotutkimukset valmistuneet: korjaussuunnittelu käynnistetään
Keravan kaupunki on teettänyt Taide- ja museokeskus Sinkkaan koko kiinteistöä koskevat kuntotutkimukset osana kaupungin kiinteistöjen ylläpitoa. Kuntotutkimuksissa havaittiin puutteita, joiden korjaussuunnittelu käynnistetään.
Mitä tutkittiin?
Sinkan kiinteistössä tehdyissä rakenneteknisissä tutkimuksissa tutkittiin rakenteiden kosteuspitoisuuksia ja selvitettiin rakennusosien kuntoa rakenneavauksin, näytteenottojen ja merkkiainekokeiden avulla. Jatkuvatoimisilla mittauksilla seurattiin rakennuksen painesuhteita ulkoilmaan nähden ja sisäilman olosuhteita hiilidioksidin, lämpötilan ja kosteuden osalta.
Sisäilmasta mitattiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia eli VOC-pitoisuuksia ja tutkittiin mineraalivillakuitujen pitoisuuksia. Myös kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmän kunto selvitettiin.
Rakennus on vuodelta 1989 ja se on tehty alun perin liiketila- ja toimistokäyttöön. Rakennuksen sisätilat on muutettu museokäyttöön vuonna 2012.
Alapohjarakenteessa ei havaittu vaurioita
Maanvastaiseen, alapuolelta polystyreenilevyillä (EPS-levy) lämmöneristettyyn betonirakenteiseen alapohjaan ei kohdistu suurta kosteusrasitusta. Betonirakenteisten, ulkopuolelta EPS-levyillä lämmöneristettyjen kellarin maanvastaisten seinien alaosiin kohdistuu lievää ulkopuolista kosteusrasitusta, mutta rakenteessa ei todettu vaurioita eikä mikrobivaurioituvia materiaaleja.
Seinien pintamateriaali on vesihöyryä läpäisevää, minkä ansiosta mahdollinen kosteus pääsee myös kuivumaan sisälle päin. Alapohjasta tai maanvastaisesta seinästä ei todettu merkkiainekokeissa ilmavuotoja eli rakenteet olivat tiiviitä.
Välipohjissa todettiin paikallisia vaurioita
Ontelolaattarakenteisissa välipohjissa, toisen kerroksen näyttelytilan ja ilmanvaihtokonehuoneen lattiassa, todettiin yksittäisiä alueita, joissa kosteuspitoisuus oli kohonnut. Näissä kohdissa havaittiin ikkunassa vuotojälkiä ja todettiin, että linoleumimatossa on paikallinen mikrobivaurio.
Ilmanvaihtokonehuoneen kondenssivedet olivat kastelleet välipohjarakennetta lattian muovimaton epätiiveyskohtien kautta, mikä ilmeni paikallisina vuotojälkinä toisen kerroksen katossa. Vauriot ja niiden aiheuttajat tullaan korjaamaan tulevien korjausten yhteydessä.
Väliseinärakenteissa ei todettu vaurioitumista.
Sinkkaan teetetään julkisivututkimus
Ulkoseinien todettiin olevan kosteusteknisesti toimivia betoni-villa-betonirakenteita. Yksittäisessä kohdassa, jossa on ennen ollut ovi, havaittiin tiilimuurattu puurunkoinen ulkoseinärakenne. Tämä rakenne poikkeaa muusta ulkoseinärakenteesta.
Ulkoseinien lämmöneristekerroksesta otettiin kymmenen mikrobinäytettä. Niistä kolmessa todettiin viitteitä mikrobivaurioista. Kaksi mikrobivauriokohtaa todettiin entisen oven kohdalta tuulensuojalevystä ja alasidepuun alapuolisesta linoleumimatosta, ja kolmas eristekerroksen ulkopinnasta julkisivun kalkkihärmeen kohdalta.
”Näytteet, joissa mikrobikasvua todettiin, otettiin sellaisista rakenteen osista, joista ei ole suoraa sisäilmayhteyttä. Kyseisiä kohtia korjataan tulevien korjausten yhteydessä”, toteaa Keravan kaupungin sisäympäristöasiantuntija Ulla Lignell.
Rakennuksen etelä- ja pohjoispäädyn elementeissä havaittiin paikallista kaareutumista ja saumojen halkeilua.
Ikkunat ovat ulkopuolelta epätiiviitä ja puuikkunoiden ulkopinnat huonokuntoisia. Ensimmäisessä kerroksessa lähellä maanpintaa sijaitsevien kiinteiden ikkunoiden tippapeltien kallistuksissa todettiin puutteita.
Havaintojen perusteella kiinteistöön toteutetaan erillinen julkisivututkimus. Havaittuja puutteita korjataan tulevien korjausten yhteydessä.
Yläpohjassa havaittiin vaurioitumista
Yläpohjan kantavat rakenteet ovat puu- ja teräsrakenteisia. Teräsosat muodostavat rakenteeseen kylmäsiltoja.
Yläpohjassa havaittiin vuotojälkiä rakenneliittymien ja läpivientien kohdalla sekä silminnähtävää ja laboratorioanalyysein todettua mikrobikasvua rakenteiden sisäpinnoilla ja eristeessä. Rakenne osoittautui merkkiainekokeissa epätiiviiksi.
Aluskate oli paikoin irti alustastaan. Yläpohjassa todettiin jälkiä, jotka viittaavat vesikatteen vuotoihin. Materiaalinäytetuloksissa havaittu mikrobikasvu on todennäköisesti seurausta puutteellisesta tuuletuksesta.
”Ullakkokerroksen tilaa 301 ei suositella käytettävän työskentelytilana todettujen vaurioiden vuoksi”, Lignell toteaa.
Yläpohjasta ja vesikatosta tullaan teettämään korjaussuunnitelma, ja korjaukset viedään talonrakennuksen työohjelmaan.
Olosuhteet pääosin tavanomaisia
Osa tiloista oli tutkimusjaksolla tavoitetasoa ylipaineisempia ulkoilmaan nähden. Hiilidioksidipitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla. Lämpötilat olivat vuodenaikaan nähden tavanomaisia. Sisäilman VOC-pitoisuuksissa ei todettu poikkeavaa.
Mineraalikuitupitoisuuksia tutkittiin seitsemästä eri tilasta. Niistä kolmessa havaittiin kohonneita pitoisuuksia. Kuidut ovat todennäköisesti peräisin ilmanvaihtokonehuoneesta, jonka seinien reikäpellin takana on mineraalivillaa.
Reikäpelti tullaan pinnoittamaan.
Sinkkaan teetetään ilmanvaihtosuunnitelma
Ilmanvaihtokoneet ovat alkuperäisiä ja niihin on uusittu puhaltimet vuonna 2012. Koneet ovat välttävässä kunnossa.
Mitatut ilmamäärät poikkesivat suunnitelluista ilmamääristä: ne olivat pääosin suunniteltuja ilmamääriä pienempiä. Kanavat ja päätelaitteet olivat melko puhtaita. Yksi huippuimuri oli tutkimusaikana viallinen, mutta se on korjattu raportin valmistumisen jälkeen.
Sinkkaan teetetään ilmanvaihtosuunnitelma muun korjaussuunnittelun yhteydessä. Tarkoituksena on saada olosuhteet paremmin nykyistä käyttötarkoitusta vastaavaksi ja kiinteistön rakennusfysikaaliset ominaisuudet kelpoisiksi.
Rakenne- ja ilmanvaihtotutkimusten lisäksi rakennuksessa tehtiin myös putkistojen ja sähköjärjestelmien kuntotutkimukset. Tutkimustuloksia käytetään kiinteistön korjausten suunnittelussa.
Lue lisää kuntotutkimusraporteista:
Lisätietoja:
sisäympäristöasiantuntija Ulla Lignell, puh. 040 318 2871, ulla.lignell@kerava.fi
kiinteistöjohtaja Kristiina Pasula, puh. 040 318 2739, kristiina.pasula@kerava.fi