Vieraslajit
Kuva: Terhi Ryttäri/SYKE, Suomen Lajitietokeskus
Vieraslajilla tarkoitetaan luontoon kuulumatonta lajia, joka ei olisi pystynyt leviämään elinalueelleen ilman ihmisen tahallisen tai tahattoman toiminnan vaikutuksia. Nopeasti leviävät vieraslajit aiheuttavat monia haittoja niin luonnolle kuin ihmiselle: vieraslajit syrjäyttävät alkuperäislajeja, vaikeuttavat pölyttävien hyönteisten ja perhosten ravinnonsaantia sekä hankaloittavat viheralueiden virkistyskäyttöä.
Yleisempiä ja tunnetuimpia vieraslajeja Suomessa ovat luontoon levinneet komealupiini, kurtturuusu, jättipalsami ja jättiputki sekä puutarhatuholaisena tunnettu espanjansiruetana. Näitä vieraslajeja koskee myös lainmukainen velvoite riskien hallinnasta.
Osallistu tai järjestä vieraslajitalkoot
Vieraslajien torjunta on maanomistajan tai tontin haltijan vastuulla. Kaupunki torjuu vieraslajeja omistamiltaan mailta. Kaupunki on keskittänyt torjuntatoimia haitallisimpien vieraslajien torjuntaan, koska kaupungin resurssit eivät yksin riitä esimerkiksi voimakkaasti levinneen jättipalsamin tai lupiinin torjuntaan.
Kaupunki kannustaa asukkaita ja yhdistyksiä järjestämään vieraslajitalkoita, joiden avulla vieraslajien leviäminen voidaan pysäyttää ja säilyttää luonto monipuolisena ja viihtyisänä yhdessä. Keravan ympäristönsuojeluyhdistys järjestää vuosittain useita vieraslajitalkoita, joihin ovat tervetulleita kaikki halukkaat.
Espanjansiruetanan torjuntaa varten kaupunki on tuonut kolme etanaroskista alueille, joilla on havaittu eniten haitallisia espanjansiruetanoita. Etanaroskikset sijaitsevat Virrenkulmassa Kimalaiskedon puistoalueen läheisyydessä, Sompiossa Luhtaniituntien viheralueella ja Kannistossa Saviontaipaleella Kannistonkadun läheisyydessä. Roskisten tarkemmat sijainnit löydät alla olevasta kartasta.
Tunnista ja torju vieraslajeja
Vieraslajien tunnistaminen on tärkeää, jotta osaat torjua oikeita lajeja sekä tehokkaasti estää vieraslajien leviäminen uusille alueille.
-
Komealupiini on levinnyt luontoon puutarhoista ja pihoilta. Lupiini syrjäyttää niitty- ja ketokasveja, minkä takia se vaikeuttaa perhos- ja pölyttäjälajien ravinnonsaantia. Lupiinin hävittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja torjuntatyö vie vuosia.
Lupiinin leviämistä voi estää niittämällä tai poimimalla lupiineja ennen niiden siementen kysymistä. Niittojätteet on tärkeä korjata pois ja hävittää sekajätteenä. Yksittäisiä lupiineja voi kaivaa yksitellen juurineen ylös maasta.
Tutustu tarkemmin komealupiinin torjuntaan Vieraslajit.fi verkkosivuilla.
Kuva: Jouko Rikkinen, www.vieraslajit.fi
-
Jättipalsami kasvaa nopeasti, leviää räjähdysmäisesti ja peittää alleen niitty- ja ketokasvit. Jättipalsami kitketään viimeistään kukinnan alkaessa ja kitkemistä voi jatkaa loppusyksyyn asti. Yksivuotisena, pienijuurisena kasvina jättibalsami irtoaa helposti maasta juurineen. Jättipalsamin torjunta kitkemällä sopiikin hyvin talkootyöksi.
Selkeästi rajautuneen kasvuston voi myös niittää lähelle maanpintaa 2-3 kertaa kesässä. Niitetyt, kitketyt ja maahan tai kompostiin jätetyt versot voivat jatkaa kukkien ja siementen muodostamista. Tämän takia onkin tärkeää pitää silmällä, ettei kitketty tai niitetty kasvijäte pääse lähtemään uuteen kasvuun.
Torjunnan kannalta on tärkeintä estää siementen kehittyminen ja maahan pääsy. Kitketty kasvijäte pitää kuivattaa tai mädättää jätesäkissä ennen kompostointia. Pieniä määriä kasvijätettä voi hävittää sekajätteenä, kun kasvijäte on suljettu säkkiin. Kasvijätteen voi myös toimittaa lähimmälle jäteasemalle. Jos siementäviä yksilöitä ei päästetä syntymään, häviää kasvi paikalta hyvinkin nopeasti.
Tutustu tarkemmin jättipalsamin torjuntaan Vieraslajit.fi verkkosivuilla.
kuva: Terhi Ryttäri/SYKE, Suomen Lajitietokeskus
-
Jättiputki on levinnyt luontoon puutarhoista. Jättiputket yksipuolistavat maisemaa, alentavat luonnon monimuotoisuutta ja laajoina esiintyminä estävät alueiden virkistyskäytön. Jättiputkesta on myös terveydellistä haittaa. Kasvinesteen reagoidessa auringonvalon kanssa iholle voi syntyä vakavia palovamman kaltaisia, hitaasti parantuvia iho-oireita. Lisäksi jo kasvuston lähellä oleskelu voi aiheuttaa hengenahdistusta ja allergisia oireita.
Jättiputken hävittäminen on työlästä, mutta mahdollista, ja torjuntaa on tehtävä usean vuoden ajan. Jättiputkien torjunnassa on oltava varovainen haitallisen kasvinesteen takia. Hävittäminen kannattaa tehdä pilvisellä säällä sekä varustautua suojavaatetuksen sekä hengitys- ja silmäsuojien kanssa. Jos kasvinestettä joutuu iholle, pitää alue pistä heti vedellä ja saippualla.
Torjuntahommiin kannattaa alkaa heti toukokuun alkupuolella, kun kasvit ovat vielä pieniä. Tärkeää on estää kasvia siementämästä, jonka voi tehdä katkaisemalla kukinnon tai näivettämällä kasvit mustan, paksun, valoa läpäisemättömän muovin alla. Jättiputkea voi myös niittää ja hentoja taimia kitkeä. Katkaistut kasvit voi hävittää polttamalla tai viemällä jätesäkeissä jäteasemalle.
Kaupungin alueilla jättiputken torjunnan hoitavat kaupungin työntekijät. Ilmoita jättiputkihavainnoista sähköpostilla osoitteeseen kuntateknisetpalvelut@kerava.fi.
Tutustu tarkemmin jättiputken torjuntaan Vieraslajit.fi verkkosivuilla.
Kuva: Jouko Rikkinen, www.vieraslajit.fi
-
Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä 1.6.2022 alkaen. Kurtturuusun torjunta vaatii aikaa ja sitkeyttä. Pienet pensaat voi kiskoa maasta, kookkaammat kannattaa ensin leikata oksasaksilla tai raivaussahalla tyveä myöten alas ja sen jälkeen kaivaa juuret maasta. Kevyempi tapa hävittää kurtturuusu on näännyttäminen. Kaikki ruusupensaan vihreät versot katkaistaan pois useamman kerran vuodessa ja aina uusien versoen synnyttyä.
Katkotut oksat voi jättää pensaan juurelle maatumaan. Näännyttämistä jatketaan useamman vuoden ajan, ja hiljalleen 3-4 vuodessa pensas näivettyy kokonaan hengiltä. Kurtturuususta jalostettu tarhakurtturuusu ei ole haitallinen vieraslaji.
Tutustu tarkemmin kurtturuusun torjuntaan Vieraslajit.fi verkkosivuilla.
Kuva: Jukka Rikkinen, www.vieraslajit.fi
-
Espanjansiruetanoiden torjunta onnistuu parhaiten yhdessä koko naapuruston kanssa, jolloin niitä voidaan torjua laajemmalta alueelta.
Tehokkainta espanjansiruetanoiden torjunta on keväällä ennen kuin talvehtineet yksilöt ovat ehtineet munia sekä sateen jälkeen iltaisin tai aamulla. Tehokas torjuntatapa on kerätä etanat ämpäriin ja lopettaa ne kivuttomasti joko kiehuvaan veteen tai etikkaliukseen upottamalla tai leikkaamalla etanan pää halki sarvien välistä pitkittäin.
Espanjansiruetanaa ei pidä sekoittaa ukkoetanaan, joka ei ole haitallinen vieraslaji.
Tutustu tarkemmin espanjansiruetanan torjuntaan Vieraslajit.fi verkkosivuilla.
Kuva: Kjetil Lenes, www.vieraslajit.fi
Ilmoita vieraslajeista
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus kerää vieraslajihavaintoja Keravalta. Havaintoja kerätään erityisesti jättiputkesta, jättipalsamista, ruttojuuresta, karhunköynnöksestä ja espanjansiruetanasta. Lajihavainnot merkitään kartalle ja samalla täytetään tieto havaintopäivästä ja kasvuston laajuudesta. Kartta toimii myös mobiilissa.
Vieraslajihavaintoja voi ilmoittaa myös valtakunnalliseen vieraslajiportaaliin.
KUUMA vieras -hanke
Keravan kaupunki torjuu vieraslajeja myös osana KUUMA vieras -hanketta.
KUUMA vieras -hanke toimii Keravan, Järvenpään, Nurmijärven, Mäntsälän ja Tuusulan alueella vuoteen 2025 saakka. Hankkeen tavoitteena on lisätä kuntien työntekijöiden, asukkaiden ja opiskelijoiden osaamista ja tietoisuutta vieraslajeista sekä innostaa ihmisiä oman lähiympäristön suojeluun. Hankkeen vetäjänä ja rahoittajana toimii Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.
Hanke järjestää muun muassa erilaisia vieraslajien torjuntaan liittyviä tapahtumia, joista tiedotetaan Keravan kaupungin verkkosivuilla lähempänä tilaisuuksien ajankohtaa. Lue lisää KUUMA vieras -hankkeesta Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen verkkosivuilla.