Sisäilmatutkimukset

​Sisäilmatutkimuksen taustalla on yleensä joko kiinteistön pitkittyneen sisäilmaongelman syyn selvittäminen tai lähtötietojen hankkiminen kiinteistön peruskorjausta varten.


Kun kiinteistössä on pitkittynyt sisäilmaongelma, joka ei ratkea esimerkiksi ilmanvaihdon säätämisellä ja siivouksella, tutkitaan kiinteistöä tarkemmin. Ongelmien syitä voi olla samanaikaisesti useita, joten tutkimusten pitää olla riittävän laajoja. Tämän takia kiinteistö tutkitaan yleensä kokonaisuutena.


Kaupungin teettämiin tutkimuksiin kuuluvat muun muassa:

  • kosteus- ja sisäilmastotekniset kuntotutkimukset
  • ilmanvaihdon kuntotutkimukset
  • lämmitys-, vesijohto- ja viemärijärjestelmien kuntotutkimukset
  • sähköjärjestelmien kuntotutkimukset
  • asbesti- ja haitta-ainetutkimukset

Tutkimuksia teetetään tarpeen mukaan Ympäristöministeriön oppaan mukaisesti, ja ne tilataan kilpailutetuilta ulkopuolisilta konsulteilta.

 

Tutkimusten suunnittelu ja toteutus

Kiinteistön tutkiminen alkaa tutkimussuunnitelman laadinnalla, jossa hyödynnetään kiinteistön lähtötietoja, joita ovat muun muassa kohteen piirustukset, aiemmat kuntoarvio- ja tutkimusraportit sekä korjaushistoriasta kertovat dokumentit. Lisäksi haastatellaan tilojen kiinteistöhuoltoa sekä arvioidaan tilojen kuntoa aistinvaraisesti. Näiden perusteella laaditaan alustava riskiarvio sekä valitaan käytettävät tutkimusmenetelmät.

 

Tutkimussuunnitelman mukaisesti selvitetään seuraavia asioita:

  • rakenteiden toteutuksen ja kunnon arviointi, johon kuuluvat rakenneavaukset ja tarvittavat materiaalinäytteiden mikrobianalyysit
  • kosteusmittaukset
  • sisäilmaolosuhteiden ja epäpuhtauksien mittaukset: sisäilman hiilidioksidipitoisuus ja sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus sekä haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ja kuitumittaukset
  • ilmanvaihtojärjestelmän tarkastus: ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus, ilmamäärät
  • paine-erot ulko- ja sisäilman välillä sekä ryömintätilan ja sisäilman välillä
  • rakenteiden tiiveys merkkiainetutkimusten avulla

Tutkimus- ja näytteenottovaiheen jälkeen odotetaan laboratorio- ja mittaustulosten valmistumista. Vasta koko aineiston valmistuttua tutkimuskonsultti voi tehdä tutkimusraportin korjausehdotuksineen. Tutkimusten aloittamisesta tutkimusraportin valmistumiseen kuluu yleensä 3–6 kuukautta. Raportin pohjalta teetetään korjaussuunnitelma.

Päivitetty 17.12.2019 klo 10:34