Puheterapia

Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, joka sisältää. kielen, puheen ja äänen häiriöiden tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta. Puheterapeutin tehtäviin kuuluu myös kommunikaatiohäiriöiden ennaltaehkäisy tiedon jakamisen, ohjauksen ja kouluttamisen avulla.

Puheterapeuttisessa tutkimuksessa arvioidaan asiakkaan kommunikaatiokykyä, sekä kielellisen kanssakäymisen perusvalmiuksia. Puheterapeutti arvioi tutkimustensa perusteella minkälaista kuntoutusta asiakas tarvitsee. Terapian sisältöön ja pituuteen vaikuttaa asiakkaan ikä, häiriön laatu ja vaikeusaste. Myös terapian seuranta, tulosten arviointi, sekä yhteistyö perheen ja muiden ammattikuntien kanssa on oleellinen osa puheterapiaa. Puheterapeuttien työkenttään kuuluvat häiriöt liittyvät kuulo-, näkö- ja kognitiivisiin toimintoihin, suualueen lihasten toimintaan, hengitykseen, nielemiseen ja äänentuottoon. Häiriön taustalla voi olla mm. puheentuoton ja/tai kielellisen järjestelmän kypsymättömyys, toimintahäiriö tai vaurio.

Perusvalmiuksia, joihin puheterapialla pyritään vaikuttamaan, ovat mm.

  • keskittyminen ja vastavuoroisuus 
  • kuullun ja nähdyn hahmottaminen
  • muistaminen ja jäsentäminen
  • kielellisten käsitteiden hallinta
  • puhe-elinten toiminta

Puheterapian tavoitteena onkin poistaa, lieventää ja ehkäistä puheen ja kielen häiriöitä, sekä niihin liittyviä vuorovaikutuksen haittoja, niin että asiakas saavuttaa mahdollisimman hyvän kielellisen toimintakyvyn.

Puheterapiaan hakeudutaan terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä.

Päivitetty 03.01.2017 klo 15:53