Lastensuojelu

​​Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien puhelinaika on maanantaina ja keskiviikkona  klo 13-14 ja  perjantaina klo 10-11.

Vastaanottotiimi (ilmoitukset, selvitykset, uudet asiakkaat)

Sosiaalityöntekijä p. 040 318 2614
Sosiaalityöntekijä p. 040 318 2784
Sosiaalityöntekijä p. 040 318 2681

Sosiaaliohjaaja p. 040 318 2543
Sosiaaliohjaaja p. 040 318 2544

Virka-aikaisen päivystyksen hoitaa sosiaalityöntekijät  ma-to klo 15 saakka ja pe klo 13 saakka, yhteyden heihin saa Keravan kaupungin vaihteen kautta.

Virka-ajan ulkopuolella kiireelliset lastensuojeluasiat hoitaa Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystys, johon saa yhteyden hätäkeskuksen (puh. 112) kautta.

 

Yleiset periaatteet

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä tarjoavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun ja huolenpitoon.

Lastensuojelutyön tarkoituksena on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelutyöllä tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa otetaan ensi sijaisesti huomioon lapsen etu.

Lasta, nuorta ja hänen perhettään tuetaan ensisijaisesti siten, että lapsi voi kasvaa ja asua omassa kodissaan. Lastensuojelutyötä tehdään yhteistyössä perheen ja sen lähiverkoston sekä eri viranomaisten kanssa. Yhteistyökumppaneina perheen tukemisessa ovat esimerkiksi päivähoito, neuvola, koulu ja nuorisotyö.

Lastensuojelutyön käynnistää huoli lapsen hyvinvoinnista, terveydestä tai kehityksestä. Hyvinvointia vaarantavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi lapsen hoidon laiminlyönti, vanhempien päihteidenkäyttö, mielenterveyden ongelmat tai voimakkaat ristiriidat perheessä. Lapsi tai nuori voi myös itse vaarantaa hyvinvointiaan esimerkiksi käyttämällä päihteitä, laiminlyömällä koulunkäyntiään tai tekemällä rikoksia.
 

Kuka voi ottaa yhteyttä?

Jokainen, joka huomaa lapsen tai nuoren olevan avun tarpeessa, voi ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään. Yhteydenottajana voivat olla lapsi tai nuori itse, vanhemmat, omaiset tai naapurit.

Sosiaali- ja terveydenhuollon, koulun, poliisin ja seurakunnan työntekijöillä ja luottamushenkilöillä on lastensuojelulain määräämä velvollisuus ottaa yhteyttä lastensuojeluun, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
 

Mitä voidaan tehdä?

Suurin osa lastensuojelutyöstä tehdään avohuollon sosiaalityönä. Lastensuojelutyön tarvetta selvitetään yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa. Työskentelyssä pyritään vahvistamaan perheenjäsenten omia voimavaroja lasten kasvatusmahdollisuuksien turvaamiseksi. Sosiaalityön työskentelytapoja ovat keskustelujen, ohjauksen ja neuvonnan lisäksi erilaisten avohuollon tukitoimien tarjoaminen lapselle ja perheelle. Lasta ja perhettä tukevia palveluja ovat esimerkiksi tukihenkilö- tai tukiperhetoiminta, hoito- ja terapiapalvelut, perhetyö sekä koulukäynnin, harrastusten tai lomatoiminnan tukeminen. Nuoria voidaan tukea myös opinnoissa sekä työ- ja asuntoasioissa. Lapsi voidaan myös sijoittaa avohuollon tukitoimena lyhytaikaisesti yksin tai vanhempiensa kanssa perhe- tai laitoshoitoon, mikäli tämän arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.

Mikäli lapsen tilanne ei riittävästi korjaannu yhdessä sovittujen tukitoimien avulla, viimesijaisena toimenpiteenä on lapsen huostaanotto ja sijoitus kodin ulkopuolelle perhe- tai laitoshoitoon. Lapsen huostaanoton ja sijoituksen aikana tuetaan lapsen ja vanhempien välistä yhteydenpitoa.

Päivitetty 22.02.2017 klo 10:03