Historia

Kerava-aukio.jpg 


Ensimmäiset ihmiset saapuivat Keravalle noin yhdeksäntuhatta vuotta sitten. Pisinmäellä Ahjon tien varressa asuttiin Suomusjärven kulttuurin kaudella, jolloin merenpinta - jääkauden jälkeisen Ancylus-järven - oli nykyisen 40 metrin tasalla. Muinaisen Anculys-järven rantakivikkoa näkyy Keravan museon pihalla.

 

Asuinpaikka oli valittu pyyntiä silmälläpitäen merenrannasta. Pisinmäeltä löytyneistä palaneista luunsiruista saadaan selville, mitä asukkaat metsästivät. Aineistosta on tunnistettu majava, susi, norppa ja hauki. Majavaa pyydystettiin varmaankin sekä maukkaan lihan että turkin takia. Norppa oli tärkein riistaeläin, sillä siitä saatiin kaikkea: lihaa, traania lamppuihin ja nahkoja. Koiraa tarvittiin metsästyksessä ja vetoeläimenä. Maanviljely oli vielä täysin tuntematon asia eikä saviastioita osattu valmistaa. Asuntona oli kevytrakenteinen tuohella tai nahoilla katettu kota.


Asutus alkaa

Kivikauden asukkaat muuttivat vuoden mittaan saaliin perässä asuinpaikkaansa ja eräalueena Kerava pysyi keskiajalle asti. On arvioitu, että Keravan asukasluku 1500-luvun puolivälissä olisi ollut vain n. 160 henkeä. Vanhimpia asiakirjoissa mainittuja tiloja ovat Heikkilä (nykyinen Keravan museo), Keravan kartano ja Lapilan kartano.

 

Hämäläisen eräkauden jälkeen Kerava oli vuoteen 1862 rautatien tuloon saakka selkeästi maalaisyhteisö ja rautatien rakentamisen aikoihin Keravan alueella oli noin 450 asukasta.

31.3veturi.jpg 

 

Rautatie teollistaa

Liikenne Helsinki-Hämeenlinna radalla alkoi 1862. Rautatie mahdollisti myös teollistumisen. Ensin tulivat tiilitehtaat ja Suomen ensimmäinen sementtitehdas Saviolle 1869. Keravan merkitys kasvoi Porvoon yksityisen rautatien valmistuttua 1874. Myös Hyrylän venäläinen varuskunta lisäsi Keravan merkitystä risteysasemana. Vuonna 1880 Keravalla oli jo 649 asukasta ja tiilitehtaiden lisäksi alkoivat toimintansa Kaakelitehdas ja Rakettitehdas. Keravan asemarakennus on valmistunut 1878.

 

Keravan vaakunan on suunnitellut tunnettu heraldikko Ahti Hammar. Vaakunan kultainen "nikkarinkruunu" esittää puusepän tekemää liitosta, sinkkausta. Vaakunan aihe on saatu Keravan kehitykselle erittäin tärkeästä puuteollisuudesta. Keravan Puusepäntehtaan perusti vuonna 1908 kuusi Keravalle Porvoosta siirtynyttä puusepänkisälliä. Myöhemmin tehdas siirtyi Stockmannin omistukseen. Se sijaitsi samalla paikalla, jossa Keravan kaupungintalo on nykyään. Aikoinaan Kerava tunnettiin nimenomaan puuseppien paikkakuntana ja Keravan Puusepäntehdas oli aikoinaan Suomen suurin ja tunnetuin julkisten tilojen kalustaja. Esimerkiksi Eduskuntatalon huonekalut on tehty Keravalla.

 

Keskiajalla Kerava kuului hallinnollisesti Sipooseen. Vuodesta 1643 lähtien, jolloin Tuusulan seurakunta perustettiin, Kerava oli osa Tuusulaa. Keravasta tuli kauppala vuonna 1924 ja silloin täällä oli 3083 asukasta. Myös Korso kuului aluksi Keravaan. Kaupunki Keravasta tuli 1970.

 

Kerava, pieni suuri kaupunki

Nykyaikainen kaupunki kävelykatuineen ja puistoineen Keravasta alkoi kehittyä 1970-luvulla hyvien liikenneyhteyksiensä ja voimakkaan muuttoliikkeen ansiosta. Mm. asuntomessut tekivät Keravaa tunnetuksi 1970-luvulla ja väkiluku lähes kaksinkertaistui tuona aikana. Keravalle muuttaneet ovat paljolti "junalla tullutta", mm. Helsingissä opiskellutta nuorta ja ammattitaitoista väkeä. 1980-luvulla rakennettiinkin kouluja ja päiväkoteja ennätysmäärä.

Nykyään Keravalla nautitaan elämästä aktiivisessa kaupungissa, jossa on harrastusmahdollisuuksia ja tapahtumia joka lähtöön. Vai miltä kuulostavat esimerkiksi Valkosipulifestivaalit, Kesäkirppis tai Sirkusmarkkinat?

Keravalla toimii myös monia yrityksiä, jotka tarjoavat töitä usealle keravalaiselle. Näihin suurimpiin keravalaisiin työnantajiin lukeutuvat Oy Sinerbychoff Ab, Tuko Logistics Oy ja Metos Oy Ab. Keravalla pyritäänkin 100 prosenttiseen työpaikkaomavaraisuuteen.

 

Suurmiehiä Keravalla

Keravalla on asunut vuosien varrella useita tunnettuja henkilöitä. Seuraavassa heistä tunnetuimpia.

 

J.K. Paasikivi

J.K. Paasikivi osti Jukolan kartanon Keravalta vuonna 1917 ja isännöi tilaa presidenttivuosiinsa saakka. Paasikivi oli varsin edistyksellinen maanviljelijä, joka johti talon toimia määrätietoisesti ja päättäväisesti. Asemalta juuri saapunut senaattori piti tapanaan kierrellä kävelykeppi kädessä ja pomppa päällään katselemassa talon peltoja.

 

Jean Sibelius

Jean Sibelius asui Keravalla vuosina 1898-1902. Sibelius muutti myöhään syksyllä 1898 Helsingistä Keravalle saadakseen paremman työrauhan ja päästäkseen lähemmäs luontoa.

Aluksi Sibelius asui lähellä Keravan asemaa vuokra-asunnossa, mutta varsin pian hän muutti asumaan Mattilan eli Postlarin taloon, jossa hän viimeisteli I sinfoniaansa. Keravan Mattilan talo oli Sibeliuksen yhtenä kotina vuoteen 1902 asti. Sibeliuksen Keravan kauteen ajoittuu Finlandian ensiesitys myöhäissyksyllä 1899.

Keravalla Jean Sibelius sävelsi myös useita kuoroteoksia ja yksinlauluja, joista tunnetuimpia ovat "Säv, säv susa" (Soi, soi, kaisla), "Svarta rosor" (Mustat ruusut) ja "Demanten på marssnön" (Timantti hangella). Kerrotaan, että Sibelius sai innoituksen lauluun Timantti hangella ihallessaan maaliskuun kevätauringossa Mattilan talon kimmeltäviä lumisia peltoja.

 

Akseli Gallen-Kallela

Akseli Gallen-Kallela asui lyhyehkön ajan Keravalla Aurinkomäen eli Helleborgin mäen kupeessa sijaitsevassa huvilassa talvella 1904.

Viime vuosisadan lopulla valmistuneessa rakennuksessa toimii nykyään Keravan Kuvataidekoulu. Talon nimi oli tuolloin Tomtebo. Kaupunki osti rakennuksen Stockmannilta 1970-luvulla.

 

Volmari Iso-Hollo

Olympiavoittaja ja mestarijuoksija Volmari Iso-Hollo (1907-1969) on jokaisen keravalaisen urheilijan esikuva.  Iso-Hollo harrasti jo nuoruudessaan Keravalla hiihtoa, voimistelua, juoksua ja nyrkkeilyä. Sotaväessä juoksusta tuli hänen päälajinsa. Iso-Hollon asteikko juoksijana oli erittäin laaja, ulottuen 400 metristä maratoniin.
 
Volmari Iso-Hollo, lempinimeltään Vomma, oli uransa huipulla Los Angelesin olympialaisten aikaan vuonna 1932. Hän oli 3000 metrin estejuoksun suvereeni voittaja ja 10 000 metrin hopeamitalimies. Iso-Hollo oli viisi kertaa Suomen mestari ja hänen hallussaan oli aikoinaan seitsemän maailmanennnätystä.

Vaikka nivelreuma katkaisikin Iso-Hollon juoksijan uran, hän kykeni vielä Berliinin olympialaisissa uusimaan estevoittonsa ja hankkimaan pronssimitallin 10 000 metrin juoksussa.

Volmari Iso-Hollon näköispatsas on Keravalla hänen mukaansa nimetyllä aukiolla. Patsaan on tehnyt kuvanveistäjä Erkki Kannosto 1994.


Arvi Järventaus

Arvi Järventaus saapui Keravalle kappalaiseksi vuonna 1923. Seurakunta osti kappalaiselle tohtori Waenerbergin komean puuhuvilan, joka edelleenkin on Keravan seurakunnan käytössä.

Vanha pappila oli aikoinaan monien kulttuurihenkilöiden suosima vierailupaikka, sillä Järventauksen lähimpiin ystäviin kuuluivat Eino Leino, Larin-Kyösti, Hj. Nortamo, Pekka Halonen ja Ilmari Kianto.

Keravalla Järventaus kirjoitti mm. teokset Ristilukki, Maan hiljaiset, Runoilija Aatami Kuuskosken elämä ja Rummut I-IV.

Järventaus oli suuri Unkarin ystävä ja useat Järventauksen muut Keravan kauden teokset sijoittuvatkin unkarilaisiin maisemiin. Järventaus itse luonehti itseään "kirjailijaksi, jolla on papillisia harrastuksia".

Arvi Järventaus kuoli kesämökillään Hartolassa vuonna 1939.
 

 


 

 

Päivitetty 19.05.2015 klo 14:58